Olympialaiset ovat ehtineet puoleen väliin tuolla James Bondin kotinurkilla ja katseltu on ihan ajan kanssa suurella mielenkiinnolla. Tänä viikonloppuna ei luonnollisesti ole siis joutanut minnekään kisaamaan, tosin joka toinen viikonloppu rytmi on minulle passeli noiden kisojen suhteen.

Kisat tuolla Lontoossa eivät ole tähän mennessä tarjonneet järisyttäviä yllätyksiä ainakaan yu-suhteen, naisten kymppitonnilla Dibaba tuli näki ja voitti, miesten vastaavalla matkalla  Kenenisa Bekelen  tuli näki ja hävisi, kun taas Mo Farah on aina sanonut että 53 ja osat viimeisellä kierroksella yleensä riittää kultaa, jos on kärkiryhmässä vikalle kierrokselle lähdettäessä, nyt se riitti. Mutta minulle suurin yllätys ja valkoisen rodun uskoa antava juoksija oli hopeaa ottanut USA Galen Rupp, hienoa. Tosin juoksija mieheksi Rupp on aina tiedetty, vaan nyt se vasta tiedetäänkin, kun taas himmeimmän mitali otti se oletetusti huonompi Bekele.

Naisten maraton päättyi juuri ja siellä nähtiin se tosiasia että ei kahta perättäistä huippusuoritusta maraton matkalla, listakärjet Kenian naiset, eivät kyenneet vastaamaan Etiopialaiselle, vaan parhaan vastuksen antoi se Kenian huonoimmaksi lenkiksi arvioitu juoksija, kun taas valkoista uskoa lujitti Venäjän juoksija pronssillaan. On hienoa huomata että pitkillä matkoilla valkoihoinen voi horjuttaa hiukan tummempaa kansakuntaa, milloinkahan tämä tapahtuu pikamatkoilla, saattaa siihen mennä aikaa vielä jonkin tovin. Vaan miettikääpä, nyt kun nämä pitkät ratamatkat juostaan suorana loppukilpailuna ainakin kymppitonnin osalta, niin aikoinaan Viren veti ensi alkuerät, sitten loppukilpailun miltei saman loppuaikaan kultamitalin arvoisesti, sitten vitosella sama systeemi Gold Metal ja vielä lopuksi sipaisi maratonin ihan kunniakkaasti, mikä sekin olisi varmaan päättynyt mitaliin, jos olisi ehtinyt tankata vitosen finaalin jälkeen kunnolla, vaan kun ei ehtinyt, aika kävi liian vähiin.

Tänä iltana, sitten jos Keskisalo rypistää kympin sakkiin, niin se on jo hyvin, kupletin  juoni on selvääkin selvempi, Kenia alkaa hurjan vauhdinpidon lämmittely kierroksien jälkeen, mikä suo Jukalle oivan mahdollisuuden napsia hapoille juosseita ukkoja, toivotaan näin.

Omaa kisaansa käyvät tuolla Oulussa veteraanit, siellä eilisen päivän parhaasta kestävyyssuorituksesta vastasi, kukas muu kuin jo joitain aikoja sitten blokissanikin kertomani Kalajoelta lähtöisin oleva veroherra Jukka Kauppila, tykitti M55 sarjan uudeksi SE lukemiksi 5000m juoksussa 16,34min, nipisti Jouko Kuhan 17 vuotta vanhasta ennätyksestä yhden sekunnin, ONNEA Jukalle, en ole turhaan ylistänyt tätä suverenia Suomen parasta kestävyysjuoksijaa kyseisessä sarjassa, otan hatun päästä ja kumarran.

Omat juoksut kirjataan 10 päivä setissä, joka päätyy tiistaina, viikon välitavoitteen osalta 180km, hiukan huoletuttaa tuo oikean lonkan jomotus, sama vaiva joka vaivasi jo viime vuonna, mutta kai se on merkki vaan siitä, että liikuntaakin on tullut riittävästi. Perjantaina ap. 40min kevyt(sisälsi 10x 50m)+ 8x 200m/200m, maantie+ 3km verryt, sisälsi alamäki rullauksia. ip. 10km tv kevyt. Lauantai ap. 3km verryt+ 4,2km aukausu,3, 38min/km/4min +1000m ylämäkeen kovaa/2,30min+3x 4min kovaa/1min palautus (Watsonin vauhtileikki)+3km verryt, ip. 40min tv kevyt, tänä aamuna 1,25h TV kevyt- ER, siis löysää juoksua, huomenna sitten rykästään taas jotain vauhdikkaampaa.