Kaksi on varmaan meille jokaiselle, tänne syntyminen ja täältä lähteminen. Kunpikin niistä on jo tapahtuma sinällään, mutta niitä molempia yhdistää kyyneleet ja suuret tunnetilat.Omaan syntymään meistä yksikään ei ole voinut vaikuttaa, joten sitä ei voi protestoida se on siis hyväksyttävä. Samoin on lopulta kuoleman kanssa,koska sehän on peruuttamaton ja näin ollen helpompi hyväksyä,tarkoitan siis luonnollista kuolemaa. Kaikki se mitä sisältyy näiden tapahtumien väliin on aika paljon meistä itsestä kiinni,siis ajanjaksoa, mitä sanotaan elämäksi.Kehdosta hautaan, ui uuttera lautta, lauloi tuomari Nurmio, joten lautan rakennustyötä ja siitä minne ja miten se meitä kuljettaa on aika paljon meidän omissa käsissä. Meistä jokainen on oman elämänsä seilori, siis kapteeni omassa veneessään ja siittä paljon on kiittäminen omaa äitiä.

Joten kun kaikilla meillä on myös ollut tai on vielä elossa oleva ÄITI on myös aika jokaisen omalla tavalla huomioida tämä tänään Äitienpäivänä. Se ei vaadi keltään meistä paljon, mutta voi antaa paljon molemmin puolin.

Minulla kukat ja kynttilä oman Äidin haudalle on itsestäänselvyys tänään, kunhan joutaa työvuorosta pois

Aamumattojuoksua 1h kevyttä, koska raskaasti ei enää viitsi edes kevyellä mielellä:)