Elämä on kovaa, mutta ilman kovaa ei ole elämää. Urheilumaailma edustaa tätä niin hyvässä, kuin pahassa ja monet kokeneet ja vähemmänkin kokeneet urheilijat ovat törmänneet varsinkin tähän kateuden ilmapiiriin, mikä lietsoo vihaa ja lopulta lopettaa monen nousua tekevän urheilijan motivaation harjoitteluun. Ja kun ura on ohi jää jäljelle savuavat rauniot kaikesta menneestä. Kaikella sillä, kaikilla niillä hionoilla hetkillä, mitä urheilija on saattanut tarjota Suomen kansalle, sillä ei tunnu loppupeleissä olevan mitään painoarvoa. Niin on julmaa tämä urheilumaailma.

Tuorein esimerkki on Anne Mari Sandellin lopettamispäätös. Jotkut katkerat eivät vain halua, että Annukka pärjää rakastamansa lajin parissa, mistä samalla saa elämänvoimaa jaksaa kaikkea muutakin mitä elämään kuuluu. Itsekin olen vuosien saatossa saanut kuulla herjaa ja kovaa kritiikkiä tekemisistäni. Ne eivät ole kuin naurattaneet, koska itse en koe olleeni mikään huippu, siksi sillä ei ole ollut mitään painoarvoa. Urheilijan kuuluu olla hiukan narsistinen ja itsekeskeinen, mutta kun katkeraa lokaa alkaa tulla niskaan tuutin täydeltä ja muitakin ongelmia on samalla aikaa(yksityiselämä,vammat) on urheilijakin pelkkä ihminen. Kaikella on mittansa ja kun urheilijaa alkaa kalvaa katkeruus ja viha, vaikka parhaansa on yrittänyt on aika laittaa piste menestykkäälle uralle, uralle joka hakee vertaistaan tässä maassa. Anne Mari Sandell näytti, minkälaisiin tuloksiin pääsee, kun heittäytyy koko sieulullaan kestävyysjuoksuun. Hän näytti myös suunnan Keniassa vietettyjen vuosien aikana, että parhaiden kanssa treenatessa, tulee se optimaalisin tulos ja ilman älypuhelimia. Kysynkin, kenelle Annukka on tehnyt niin paljon pahaa, että hänen vieterinsä on napsatunut. Ja mitä tämä tai nämä ihmiset, jotka eivät suvainnet Sandellia ja hänen elämänuraansa, hyötyvätkö he nyt tästä kateelisuudestaan, tai muuten vaan ilkeydestään?

Suomalaiset ovat siis kateellista kansaa. Lotto tai joku muu rahapeli joka tekee kenties jonkun onnelliseksi, silloin kun voitto osuu kohdalle, tekee monta ihmistä kateelliseksi, ettei omalle kohdalle natsaa. Se on rahaa, joka tekee onnelliseksi. Mutta minkälaisia kiksejä se tuo, kun tahallaan yrittää pilata jonkin kovaa kestävyysurheilua harrastavan motivaation, juoruilemalla ja pilkanteolla haitata toisen harrastusta ja sitä kautta kenties pilata se kaikki muukin elämä pitkäksi aikaa. Tekisi mieli kirota, mutta en tee sitä, koska mitä se auttaisi.

Näitä samankaltaisia tarinoita on monta. Aikoinaan, myös Marja- Liisa Kirvesniemikin sai oman osansa Suomalaisten pilkanteosta, mutta hyvän itsetunnon omaavana selviytyi voittajana niistä piinallisista vuosista. Samoin selviytyy Sandell, näistä kateellisista ivaihmisistä en ole sitten niinkään varma;( mutta toivon näille ihmisille kuitenkin jonkinlaista pelastusta pois tältä kateellisuuden ja ilkeyden tieltä.

Annukka on ollut ja tulee olemaan minun mielissä se Suomen kaikkien aikojen naiskestävyysjuoksija, eikä se totuus pala HE........ÄÄN!

Lauantaina meni pitkään Tahkolla. On ne nuo maastopyöräilijät sitten kovia, siis tosi kovia.