Haistan ilmassa talventulon ensihenkäyksiä, mutta se on vielä ohimenevää näillä leveysasteilla, vaan ei vannoutuneimmille hiihtofaneille. Sotkamoon ei ole pitkä matka ja siellä on avattu Kuopion näkökulmasta lähin ulkolatu(3,5km) tätä maailman tehokkaammaksikin kehuttua liikuntamuotoa ajatellen, hiihtoahan kannattaa juoksijankin talvella jonkin verran suosia, onhan monta esimerkkiä hiihtäjä/juoksija ja juoksija/hiihtäjä asetelmista, miltei nykypäivänä ja varsinkin menneiltä ajoilta.

 

Kovin kaikista hiihtäjä/juoksijoista kotimaankamaralla on ollut Harri Kirvesniemi, vetäisi aikoinaan Mikkelin Urskilla ratavitosen 13,56min ja kympinkin kipitteli 29min pintaan, kun taas hiihtoputki oli yhtä pitkä kuin nälkävuosi, parhaana saavutuksena 15km MM kulta perinteisellä tyylillä, olihan kova jäbä, itse totesin sen vuonna 83, tuolla Myrskylässä Lassen juoksussa, matkana 20,5km, koko matkan yritin tiputtaa Tiaisen Perttiä ja Harria, en onnistunut ja maalissa oltiin päinvastaisessa järjestyksessä 15 sekunnin välein. Norjasta löytyy myös aivan yhtä kovia molemman lajin taitajia kirkkaimpana tähtenä Anders Aucland joka oli Harrin veroinen juoksija, sekä maailmanluokan murtsikkamies, hiukan pitemmillä matkoilla, mm. MM- mitalisti.

 

Nykyhistoria ei tunne aivan yhtä timanttisia tapauksia hiihtäjä/juoksija sektorilla, johtuen siitä että jos ennen sotia ja sotien jälkeen, niitä oli ainakin kotimaassa, näitä kuivan kälppiä nälkämaan miehiä, joiden käsivarret oli pelkkää pettuleipää ja proteiinin puutteen tuomaa suonikkuutta, niin nyky hiihtäjän on oltava lihaksikkaampi ja taitavampi johtuen kahdesta eri hiihtotavasta ja sen mukana tuomaa haasteellisuutta harjoitteluun. Aerobisen kunnon kehittäjänä hiihto on varmaan maailman tehokkain tapa, koska hiihtäjiltä on mitattu kaikkein korkeimmat maksimaalisen hapenoton lukemat(ml/kg.min) Björn Dählie, Mika Myllylä, Juha Mieto edustivat lukemaa 94-96 ml/kg.min, eikä varmaankaan ole korkeimpia lukemia sen jälkeen mitattu keneltäkään.

 

Innokas hiihtäjä oli myös aikoinaan Munchenin olympiamaratonin sankari Frank Shorter(en tarkoita kilpahiihtäjänä) mutta Coloradon vuoristossa tehdyt juoksu ja hiihto harjoitukset tekivät Frakiboysta myös kauhean hapenottokoneen ja legendaarisen kestävyysjuoksijan. Harvalla kuitenkaan on mahdollisuus asua vuoristossa, joten nykypäivänä ei voi palvella kahta herraa(lajia) jos aikoo kehittyä kestävyysjuoksussa nuorena, hiihtää voi tiettyyn rajaan asti, mutta kyllä rospuuttoaikaan kun aletaan hakea vauhteja on paettava etelään, vaan ei sielläkään saa rikkoa pääperiaatteita määrän ja laadun suhteen. Aikoinaan 2.11h  maratonajan juosseet, Esa Tikkasen ja Jukka Toivolan 200km viikot oli perusteltuja, mutta eivät enää 15min vitosen juoksijoiden 160-200km viikkoannokset.

 

Omat urheilut tästä kovasta 10 päivän setistä johtuen, ovat saavuttamassa orastavan väsymispisteen, vaan ei se ole uutta, joskus täytyy vaan uskaltaa vetää hiukan enemmän. TI. ap.3kmtv+1km,3,45+8x200m/200m+1km,3,30+8x200m/200m+vettyt. ip.10kmtv. Ke. ap.12km tv ip.10kmtv. To. ap.2kmtv+22km 4.10-400min/km+2kmverryt Pe. ap. 9km er. ip.10km tv kevyt, eikä setti ole vielä ohi! APUA mikähän on kun yöllä hiottaa

 

Hyvä,hyvä, Suomen maastohiihto ry., päättivät sitten kauden aluksi alkaa kiristää mahdollisia palkintorahabonuksia itselleen,ikärasismin nimissä, ikään kuin tälläistä asiaa olisi voinut sopia hyvässä hengessä tai käsirysy kokouksissa jo hyvän aikaa taaksepäin, eli loppukesästä, olisi ainakin jäänyt työ ja harjoitusrauha hiihtäjille.