Meinaan vaan, että kohta olis taas aika mennä kuluttamaan aikaa sisätiloihin. Jotkut kollegat sanovat, tai nimittävät sitä työnteoksi. Mutta niille voi vain todeta, että olisitte aikoinaan tehneet jotan oikeaa työtä niin tietäisivät mikä näiden asioiden ero on käytännössä.

No joka tapauksessa, asiat on nyt sillä mallilla, että vuorotteluvapaa alkaa olla finaalissa, eikä siitä voi valittaa. Ja nyt kun miettii niitä asioita mitä aikoinaan sanoin totettavani vuorottelun aikana, voi vain yhden asian jääneen totetumatta.

Niinpä, ne rusketusraidat jäi hommaamatta. Mutta eihän se harmita yhtään, kun sen voi toteuttaa tulevana kesänä. Tosin naaman osalta rusketus on aika messevä ja siitä kunnia hohtavien jääkansien. Naamahan on minulla muutenkin kuin petolinnun perse ja siihen vielä kunnon rusketus, niin avot.

Petolinnun perseestä puhuttaessa ei edes Facebookiin viitsi päivittää profiilikuvaansa, tai siis pärstäänsä, kun alkaisivat siellä syyttämään liian irvokkaiden kuvien julkaisusta. No, toiset näkyvät tekevän sitä profiilipäivitystä siellä alvariinsa, niin että ohhoh hoijakkaa.

Jos nyt kuitenkin vertaa tätä mennyttä vuorottelua edelliseen kertaan on edistystä tapahtunut. Edellinen kertahan meni tuolla Lanzaroten saarella ja oli aika urheilupainotteinen, eikä siihen oikein muuta mahtunutkaan. Sitä kun takoi kolme kuukautta 20-25h viikkoja putkeen juosten ja pyöräillen oli ukko aika ruskettunut ja hiukan nuutunut. Eikä ne kaikki tekeminen ollut kevyttä, sillä Toivasen Teemu huolehti siitä, että ei päässyt syntymää liian suurta superkompensaatiota missään vaiheessa:)

Edistystä on siis tapahtunut niistä ajoista, koska nyt on lajikirjo laajentunut tekemisien suhteen, eikä neuroottisiin urheilutreenihin tarvitse enää ryhtyä. Senkun vaan on mukana jollain tapaa ja nauttii kaikesta siitä mihin ryhtyy.

Kuun vaihteessa sitten taas ruotuu ja siitä ei ole enää pitkästi kesälomaan. Pyöräilykausikin pitäis jossain vaiheessa saattaa alulle ja sehän käy mutkattomimmin, kun alkaa polkea Männistöstä Petoselle ja kiertoteitä myötäillen, mutta nyt nuo katupölypyöräilyt ei kiehdo yhtään. Parempi on siis välttää tämä sudenkuoppa suosiolla.  

Tulevana viikonloppunan olisi vuoden ensimmäinen maantiestartti. Paikkana Maaninka, mutta kyseessä on hupikamerajuoksu, kun muunlaiseen ei ole järkevää ryhtyä. Ei sillä, etteikö värkeistä löytyisi varaa parempaankin vauhtiin, mutta menneistä ongelmista viisastuneena ei parane lähteä koettelemaan onneaan, koska sitä onnea ei ole minulla ollut viimeisten vuosien saatossa, kun puhutaan terveydestä.

Maaningasta sitten enemmän, kun ensin on siellä juoksenneltu.

Kaikki suurella joukolla mukaan tapahtumaan.