Mennyt vuosi urheilu ja monen muunkin asian suhteen ei siis ollut se kaikista miellyttävin ja helpoin. Onhan niitä vastoinkäymisiä ollut vuosien saatossa näiden 56 lyhyen vuoden aikana jo aivan riittävästi, mutta puhtaasti urheilua ajatellen, tämä vuosi edusti sitä huonointa mahdollista. On aikoinaan paukkuneet akillekset, kylkiluut, subrapinatus jänteet alaraajojen monet eri lihakset ja moneen kertaan, sekä kaikki eripuolilla kehoa olleet tulehdustilat Kaikki ne ovat aina ottaneet oman aikansa parantuakseen, vaan aina kuitenkin on pystynyt jatkamaan matkaa juosten. Pitkähän se matka on tähänkin mennessä jo ollut ja toivottavasti vielä jatkaa, vaikka mennyt vuosi oli totaalinen torso kilpailujen suhteen.

Koko show alkoi viime marraskuussa, siis tasan vuosi taaksepäin, joka ainakin minun suuremmat menohalut pysäytti tehokkaasti, mutta ei kuitenkaan kokonaan, piti vaan himmata noita tehoja radikaalisti alaspäin. No, sitten tuli lisäksi tuo varpaan tyvinivel ongelma yhä selvemmin esille, mikä alkoi vaikeuttamaan juoksua kovasti, mikä sitten vaatikin, tai minä vaadin sen operoimista nopeasti. Kuvittelin, että toipumisaika leikkauksesta olisi nopea ja että pääsisin jo lokakuussa juoksuun kiinni, mutta kaikki ei käy niin kuin elokuvissa ja kuntoutus jatkaa ainakin kuukauden pitempään, siis marras-joulukuun vaihteeseen, nähtäväksi se sitten jää. Suurin vamma minulla taitaa olla kuitenkin päässä ja meitä taitaa olla paljon, siis tarkoitan hiukan varttuneempaa kalustoa, jotka jo 30 vuotta sitten juostiin parhaat juoksut, eikä vieläkään olla valmiita lopettamaan.

En allekirjoita sitä toteamusta, mitä esim. tuolla sauna lauteilla joutuu joskus kuulemaan veteraanijuoksijoista, ne kun kuulema ovat itseään täynnä olevia hikipinkoja ja ainut tarkoitus urheilla on olla PARAS sarjassaan. Voi, voi näitä kateellisia ressukoita, ainakin minun urheilut olisivat loppuneet jo ajat sitten, jos minun urheilun mottona olisi olla paras, koska itse nautin suunnattomasti siitä ja ainoastaan siitä, että meitä itsensä kunnossa pitäviä, hiukan varttuneimpia itseäni nopeimpia ja hiukan hitaampia on mahdollisimman monta saman lähtövaatteen alla. Se ei aiheuta, tai ei ole aiheuttanut minkäänlaisia paineita enää valovuosiin, koska kilpailen aina loppujen lopuksi  ITSEÄNI vastaan, niin kisassa kuin kovassa harjoitteessa. Onneksi aikoinaan innostuin kestävyys urheilusta, enkä mistään penkkipunnerruksesta, eläinmaailmassahan selälleen meno on tarkoittaa antautumista. Ja myötävirtaan kelluvat kalat ovat hengettömiä, vastavirtaan taistelevat ovat vahvoja selviytyjiä, jokainen voi siis valita suuntansa, tämän lyhyen taipaleen aikana. Helppoahan se olisi heittäytyä selälleen ja antaa virran viedä, siis luovuttaa, vaan kun se ei sovi ainakaan minun luonteelle.

Kauden saldo: kiitettävän paljon pyöräilyä eri muodoissa, juoksuakin kuitenkin sopivasti, kisat jäivät nolliin, jos ei lasketa noita kevään Torreviejan kamera kädessä juoksuja. Saliharjoittelua enemmän kuin koskaan, soutuergo, erilaiset voimahärvelit, sekä spinnig pyörää.Ja sitten se vakavin, viisi kontrollikäyntiä sairauden takia, tänään viimeisin (jännitti) olen nyt toistaiseksi selvillä vesillä jatkamaan,kontrollit pitenee puolen vuoden vuoden seurantaan sekä tuo isovarpaan ulomman tyvinivelen puhdistus, sekä lukematon määrä vitutus päiviä kaikista edellä mainituista asioista johtuen. Henkilökemioiden puolelta muutama silta on lopullisesti poikki ja muutaman olen rakentanut uudestaan, vaikka koville se otti, vai ottiko kuitenkaan? Kiitä kuitenkin muutamaa ihmistä siitä, että ovat jaksaneet minun äärettömän perus vittumaista luonnetta ja että jaksavat jatkossakin, toivottavasti. Kaikella on kuitenkin tarkoituksensa, aina, joten odotan jo kovasti tulevaa talvea ja varsinkin maaliskuuta, että pääsee irrottautumaan arjesta tuonne Espanjaan, koska se on sen arvoista. Mitä sitten tuleva 2014 kausi tuo taas tullessaan, no sitä en tiedä minä, eikä kukaan muukaan ja sehän se tässä parasta onkin. Mitä järkeä tässä taaperruksessa olisi jos jonkin asian tietäisi etukäteen jo valmiiksi, joten mennään päivä kerrallaan ja mahdollisimman paljon terveyttä toivoen, vai onko sekin liikaa vaadittu.

Tässäpä tärkeimmät menneestä vuodesta, niin ja paljon ovat huutaneet Talvijuoksusarjan perään, se on asiaa se. Joten vapaamuotoinen sarja alkaa tutussa paikassa, tutulla reitillä, matkana 4 ja 8km. Siis Päivärannan City-Market 16.11.2013 kello 10.00. Itse olen alussa kellomiehenä,jatkossa toivottavasti myös juoksemassa. Tervetuloa! No huh, huh, olipa pitkä teksti:)