Maa valkeni ja murtsikkakausi mc osalta aukeni. Rukan kisat olivat paljon odotettu mittari monessakin mielessä. Suuri mielenkiinto oli, miten turskamaan hiihtohirmut ovat toipuneet jatkuvista iskuista ja epäilyistä hiihdon puhtauden suhteen. Niin kuin jokin aika sitten mainitsin, mikään ei ole, eikä tule muuttumaan. Norja vie ja muut vikisee, vaikka kaksi valovoimaisinta on huilaamassa, tarkoittaen Norttia ja Juhaugia. Venäläiset olivat suorastaan pettymys, mikä kielii siitä, että talvi ja jatkosodan aikainen vihulainen on herennyt varavaiseksi.

Suomalaiset hiihtoässät olivat hyvässä iskussa. Spintti oli sitä mitä nyt on totuttu näkemään härmäläisiltä, vaikka Pärmäkoski yllättikin hiukan. Tänä päivänä ja siinä oikeassa hiihtomuodossa, eli väliaikalähdöllä suoritetussa kisassa sitten luotiinkin ennakkoasetelmia tulevaan kauteen. Niskanen toisti toissakauden tempun, mikä minun veikkauksissa menikin pieleen, siis yhden sijan, mutta siihen oikeampaan suuntaan. Sitten tulikin jumalaton liuta Norjalaisia, montakohan lienee ollut kymppisakissa. Heikkisen Matti ei saanut luonnollisesti vielä koneestaan kaikkea irti, sillä kauden eka kisa on aina sitä ihtiään, eli vaikeaa. Loput Suomen miehet normaali rutiini suoritus. Naiset, sama tahti on askelten,Norjalla luistaa ilman "rasvoja". Ainoastaan Krista iski kiilan ja tukevan sellaisen öljymaan rintamaan, ollen hionosti toinen niukasti mammalomalta takaisin kehiin tulleen Maritin jälkeen. Omien sanojensa mukaan Pärmäkoski oli jo keskeyttämässä kisan kilometri hiihdon jälkeen, koska hiihto tuntui todella vaikealta, mutta väliaikojen innoittamana jatkoi matkaa. No joo, voihan sitä sitten ajatella, että muut ovat sitten kevyttä kenttälounasta siinä vaiheessa, kun hiihto tuntuu helpolta ja että viimeistään Lahdessa sitten aukeaa oikein kunnolla.Hienot ja onnistuneet kisat Kuusamo tarjosi, kun mäkihyppykin saatiin vietyä kunnialla läpi ja yhdystetyn onnistuminen toi Suomelle yhden potentiaalisen menestyjän lisää.

Kävin aamulla ennen iltavuoroa juoksentelemassa, Ja kukas se tulikaan vastaan jo tuossa lenkin alussa. Rande Kimmohan se veteli 4m askelilla, mutta kääntyi, tai malttoi kääntyä vanhan nylkyn mukaan todella hiljaiseen vauhtiin. Napit pois korvilta ja kuulumiset vaihdettiin noin tunnin ajan, kunnes lenkit erkanenivat. Olen nyt täysin selvillä Randen tekemisistä, mutta mitäpä niitä julkaisemaan. Kovin on kuitenkin kaveri ohuessa kunnossa, mikä kielii vain yhdestä asiasta:)