Eilen oli ihan kelpo päivä. Kaikennäköistä puuhaa, mikä alkoi aamulenkillä kello 7.00. Siitä sitten aamupuurojen jälkeen kiireesti ajo Karttulaan, missä toimin kakkoskuuluttajana perinteikkäissä Pohjois- Savon maakuntaviestijuoksuissa. Karaokekykyjä ei minusta löydy, mutta Maammelaulu kyllä irtoaa, missä tai milloin tahansa ja ihan yleisön edessä, mitä olikin kiitettävästi paikalla, seuraamassa iloista juoksutapahtumaa. Tästä lauluyrityksestä on tullutkin näemmä perinne tässä tapahtumassa, eikä siihen siis tarvita enää tuota 100 joukkueen ennakkoilmoittautmista. Kisat menivät tutulla rutiinilla ja kisakoneistolla hyvin läpi, ilman suurempia kommelluksia ja aikataulussa pysyttiin. Perhe ja kaverisarja vetivät miltei 30 joukkuetta mukaan, mikä reilun kilometrin lenkillä teki selostuksest hiukan haastavan. Pääsarjojen lähdöt menivät miesten ja naisten osalta Kuopion Reippaa nimiin odotetusti ja ainoastaa nuorten poikien kisa oli tiukkaa vääntöä 4 joukkueen osalta ihan loppusuoralle asti. Karttula isännöi nähtävästi ensi vuonnakin kisat, joten joko ensi vuonna ylletään taas yli 100 joukkueen maaginen raja. Itse jouduin luovuttamaan mikrofonin heti miesten kärkijoukkueen tullessa maaliin, koska omaan työvuoroon "kiven sisään" oli jo kiire. Sieltä sitten vapauduin vapaalle kello 22.00. Ja heti tänä aamuna taas pyörän selkään, kohden Lippumäkeä pienen kiertotien kautta, olipa taas hieno keli ajella hiljakseen ilman huolen häivää.

Mitäs muuta, niin Breivig meinaa näännyttää itsensä hengiltä nälkälakolla. HIENOA, Norjan uusin laki kieltää vankeinhoidon puuttumasta tilanteeseen, eli ei saa milläin tapaa ruokkia, vaikka taju menis. Tosin giljotiini olis ollut jo aikaa sitten oikea lääke tälle maailman suurimmalle paskaläjälle, mitä tuota turhaan elossa pitämään, tulee vaan turhia kuluja astmamaalle. Silläkin rahalla sais tosiaan vaikka lääkityksen asianmukaiselle tasolle vuonomaan hiihtäjille.

Ja kun hiihdosta puhutaan, mitä tai ketä kiinnostaa se, että Anna Kaisa Saarinen on vetäissyt viimeksi kännit 6 vuotta sitten. Tai se, että hänen tunteet omaa siskoaan kohtaa ovat hiukan jäissä, tai ovat sitä olleet jo pitkään. Normaalia sisarusten välistä känää, mitä ilmenee vähän joka perhesiteissä. Hyvä uutinen on taas se, että vihdoinkin murtsikan sauvan pituuteen on kiinnitetty huomiota ja ollaan määräämässä jokinlaiset maksimimitat/pituus, suhteessa pipon ja siteen väliselle tekijälle, eli hiihtäjään. Näin saadaan säilytettyä perinteinen tyyli vielä tulevaisuudessakin mukana kuvioissa. Tasatyöntäjät työntäköön niitä pitkänmatakan sarjan kisoja niillä ylipitkillä työkaluillaan, ketä kiinostaa!

Uusi viikko taas alussa, vai mikä se on. Joten pitääkäähän ihmiset kypärä päässä, jos pyörällä liikutte, koska nuo puitten märät lehdet ja asfaltinpinta ovat vaarallinen yhdistelmä.