Niin käväisin Kempeleellä kokeikemassa,kestäisikö tuo jalka pitempiaikaista kovaa juoksua,Olosuhteen huippua,tyyni 18 astetta lämmintä,nopea reitti,jäniksiä 2 ja matkaan,eka tonni 3,35min,kakkonen 7,15min, kolmonen 10,45 ja sitä rataa,tultiin kymppiin 37 ja osia, mentiin 14km ja sitten, vihlaisu oikeasta pohkeesta, heti perään kipua saman jalan suoliluun yläosassa,alkoi ontuminen tai paremminkin yritin etsiä sellaista askellusta että että pääsis kunnialla maaliin, onneksi puskasta hyppäs joku nuorempi sankari tarpeiltaan siihen mukaan ja sain taaperrettua sen peesissä maaliin,vaan vauhti meni jo niin huonoksi, että loppuaika 1,20 ja osia(tämä aikaansaamottomille tulos nikkareille) ei hymyilytä"antakaa minulle pistooli" Vaan maalissa se sitten kipeä oli, en meinanna ilman kantoapua päästä suihkuhuoneen puolelle.Vaan sitä saa mitä tilaa,sopii hyvin tähän, sillä tiesin kyllä jo Kempeleelle lähtiessä riskit ja eikun maitojunalla takaisin.Positiivistä oli se, että pystyin juoksemaa 14km reippaasti ja 7km vähemmän reippaasti siihen päälle.Vaan nyt on vähän sellainen fiilis,että juoksukisat on vähäksiaikaa jäissä,sitten syksymmällä kyllä vielä koetetaan.

No, nyt kai sitä pitää taas alkaa pyöräilemään,huomenna meinaan rankaista itseäni oikein kunnon pyörälenkillä,sitä kyllä pystyy tekemään vaikka jalat olis poikki ja pullohoito alkaa heti nyt,poikkeuksena, että korkkaan ensin.Vaikka itselleni lupasin, etten käytä tässä kirjoituksessa suomalaisia sivistyssanoja, niin kyllä vaan Vituttaa niin Saatanasti.

Sitten nostalgiaa,aina noilla juoksureissuilla tapaa vanhoja kilpakumppaneita .Sanooko Risto Laitinen kenellekkään mitään,kaikille vanhemmille maraton ihmisille se tuo heti mieleen legendan.Pitkät jutut heitettiin tänää Riston kanssa,muistellen menneitä,hyvin se muistaa,esimerkiksi kun mainitsin Finlandia maratonin vuosimallia 83 ja sen erityispiirteitä,niin tuli kuin apteekin hyllytä vastaus,että satoi niin saakelisti välillä 25-35km.Niin muuten satoi,itse olin vielä 35km kohdalla edellä ristoa,mutta siinä kohtaa Risto painaa tuulispäänä ohi huutaen,että peesiin vaan,minä siihen että ei kykene, 40 km kohdalla risto oli kärkeä jäljessä vielä 1min, mutta maalissa 30sek edellä ja voittajana ajalla 2,23 ja osia, itseltä meni 2,25 ja osia.Hyvässä kunnossa on Risto vieläkin,mutta varsinainen läpimurto tapahtui aikoinaan Laitisella tuolla mystisessä Hartolan 100km yössä,kuin pirun riivaamana, veteli sellaisen ajan tauluun,että eivät tänä päivänäkään ole saaneet sitä rikottua Suomen maassa,luulisin,oikaiskaa minua,jos olen väärässä. Ja monia muita juoksuja käytiin läpi,ihan isommassakin porukasa,koska aina siihen alkaa kertymään kuuntelijoita ja kun on juoksijoita, syntyy keskustelua laidasta laitaan.

Soi kitara murheissaa, Topi Sorsakoski on poissa.Tuo minulle niin paljon tunteita herättävä, laulava sielujen tulkki nukkui tänään pois,myönnän olleeni aina Sorsakoski fani.RAUHA TOPIN SIELULLE ja päätän tähän