Heti alkuun on todettava, että Suomen suurin onnistuja oli Mika Kojonkoski. Syy on yksinkertaisesti se, että suoritus oli parasta A luokkaa,koska ensimmäisten joukossa tullut ja viimeisten joukossa Riosta poistunut urheilujohtaja ANTOI KAIKKENSA, vaikka olosuhteet  ja henkilökohtaiset paineet olivat varmaan valtavat. Mutta hyvä huolto, sekä kansakunnan varoilla (täysylläpito) takasivat jaksamisen ja herpaantumattoman tilannehallinnan läpi pitkän kisasession ja täydellä palkalla päivärahoineen.

Toiseksi paras onnistuja löytyy nuoratusta kehästä, missä Mira Potkonen toi se ainoan mitalin. Mitali oli pronssinen ja niitähän oli jaossa hiukan omituisten perustein kaksi. Mitalin väri olisi ollut hiukan kirkkaampi, jos päätuomari olisi kunnioittanut nyrkkeilyä, eikä sitomista. Nähtävästi kehätuomarin omat halit ovat jääneet kotanaan vähemmälle, kun Kiinalaisen nyrkkeilijän otteet tekivät sympatia vaikutuksen tuomariin ja Suomalaisen nyrkeilylliset otteet jäivät huomiotta. Sitominen on nyrkkeilyn estämistä, ja senhän huomaa selvästi, kun nyrkkeilijä alkaa väsyä, Onnea Mira Potkoselle ja perään sisupuukko ja 9 plus. 

Uinnissa Jenna Laukkanen saa arvosanan 8 ja siitä osa kuuluu jo sukunimelle:) Hyvät kisat Jennalta ja uskoa tuntuu riittävän tekemiseen tulevaisuudessakin. Muut uimarit olivat alisuorittajia, jos ottaa huomioon kisojen laadun koska laadulla on aina tekijänsä. Uinti vain sattuu olemaan noin niinkuin maailmanlaajuisesti niin harrastettu laji, että Suomessa tuhansien altaiden maasta ja  harvalukuisasta pokemon kansasta ei saa huijattua nuoria altaan reunalle. Kyse on ASENTEESTA ja palavasta halusta tulla hyväksi, mutta sitten vasta kun on hyvä, voi alkaa unelmoida tulla parhaaksi, olipa kyse mistä lajista tahansa. Ja lajirakkaus on oltava elämän mittainen, jos ei ole, niin ei sitä oikeaa lajirakkautta ole ollut milloinkaan. Kyllä se uimarinkin palavan innostuksen näkee, jos sitä on, jo 20 vuotiaan silmistä. Itse olen nähnyt viimeisen 20 vuoden aikana vähemmän innostuneita 20 vuotiaita uimareita pyrkimässä huipulle, koska innostus on jo sammunut ja ajatukset ovat jo ihan muualla kuin uintialtaassa

Isot oli odotukset painin suhteen, mutta häntä koipien välissä sieltä lähdettiin kotiin. Ei ollut mitalia kotiin tuomiseksi ja sitähän pidin jopa minä selvänä, ainakin Petra Ollin suhteen, mutta taso on naistenkin painissa jo niin kova että mikään ei ole itsestään selvyys, miesten painista puhumattakaan. Petralle arvosana 7 ja miehille Terolle ja Ramille 6 miinus. Purjehtijat olivat kovien puheidensa myötä kuitenkin aivan ulapalla, eivätkä tuulet sattuneet kohdillensa. Kannattaisi tulevaisuudessa purjehtia ensin ja puhua vasta sitten jos TUULIA löytyy?!:)

Muutenkin Suomalainen vettenpäällä liikkuminen soutaen tai meloen on hiipunut menestysvuosista, miksi?. Suomi on tuhansien järvien maa, missä lajeja voi harrastaa liki 6 kk/vuosi, eikä siis merta edemmäs tarvitse mennä kalaan. Lajit on yksinkertaisesti vaan niin kovia ja vähemmän kiehtovia/trendikkäitä, että sellainen hikiliikunta ei kiehdo pokemonien etsijöitä, tosi ei niitä kiinnosta mikään muukaan mikä vähänkin haiskahtaa hengästymiseltä.

Jousiammunta, siinäpä vasta laji, mikä kiehtoo. Siinä nimittäin näkee tuloksen heti, nuolen lentäessä hienossa kaaressa ja töksähtäessä tauluun. Minun tulevaisuuden kokeilulaji, tuskin maltan odottaa. Suomen Wilhellm Tellit eivät osuneet parhaalla mahdollisella tavalla, koska lajin emämaat ovat todella varmoja eli tarkkoja, arvos. lajin kiehtovuuden ansiosta 7. Toistoja ja toistoja vaan ja mikä parasta ammuksen(nuolen) voi aina käyttää aina uudestaan, siis budjettiystävällinen ja suorituspaikkojakin harjoitteluun löytyy joka paikkakunnalta

Ammunnassa taas ei oikein osuttu ilmaaseella, vai oliko siellä edes niitä, sen enempi kuin haulikollakaan. Perusvarmaa savikiekkojen tiputtelua, missä ratkaisuvaiheessa kiekot pysyvät ehjänä, 6 pistettä.Huippukallis harrastus jousiammuntaan verrattuna, mutta siitä huolimatta harrastajia pilvin pimein enemmän kuin Robin Hoodeja. Mistä se kertoo, no vallan tunteesta, mikä tulee, kun saa pitää savuavaa asetta kätösissään, voi sorsa parat ja vähän muutkin eläimet, ihmisistä nyt puhumattakaan.

Taegwondo, missä ainoastaa potkitaan ei herätä kovinkaan suuria tunteita, joten siitä ei sen enemmän, Suville arvosana 7 puoli. Painonostajat oliva sitten sitä b sarjan keskiluokkaa, mistä oman painoluokan MM kärkimittelöihin on matkaa yhtäpaljon, kuin kilo/per sijoitus ylöspäin, arvos. 6 plus, mutta sen verran kaurapuurolinjalla yleensä nostetaan.

Golf tuli olympiaperheeseen, vaikka ei olisi tarvinnut. Tämä herramies/nais laji kiertäkööt omia raha major turnauksiaa, niin ei tarvitse tulevaisuudessa selitellä ja jättäytyä pois jokin tekosyyn nojalla, niin kuin esim. zikavirus pelon nojalla. Suomalaisten aloitulyönnit menivät pääsääntöiseti karheikkoon, eikä lähipelikään sujunut ymmärrettävästi, arvos. 6. Katsokaahan kun Riossa järjestetään rahakas majorturnaus, paikalla ovat kaikki nyt pois jääneet pellet, eikä siinä zikavirus pörriäisten pörinä pahemmin haittaa.

 Teline ja rytminen voimistelu on kahden kyvykkään nuoren, eli Oskarin ja Ekaterinan näyttö, että kovalla harjoittelulla saavutetaan tuloksia. Tulevaisuus edessä molemmilla arvos. 7 puoli. Yleisurheilijoista ainoastaan Oskari Mörö ja Kristiinaa Mäkelä, sekä Nooralotta tekivät hyvät suoritukset, mistä on hyvä jatkaa kohden MM tasoa. Totuuden nimessä sinne on vielä matkaa EM tasosta, mutta niin kauan kuin on aikaa on toivoa, arvos. 8 miinus.Muiden yleisurheilijoiden olisi ymmärrettävä, että kotimaassa tehdyt tulokset eivät riitä kuin kotimaassa ei Olympia näyttämöllä. Pohjanoteerauksena tietenkin Sanni Utriaisen räpellys, muita erikseen sen enempi ruotimatta, arvos. 5 kaikille muille, paitsi Ruuskasen 7 miinus, sekä Jarkko Kinnusen.

Tulos tai ulos, kuulostaako tutulta. Nämä sanat ovat joitakin vuosi taaksepäin Mikan omasta suusta tarkoittaen itseään, jos homma ei toimi viimeistään 2016 loppua. DDR muurit ovat murtuneet ja Neuvostoliittokin hajosi aikoinaan ilman suurempi sotia. Yksi asia on kuitenkin vielä tärkeämpi ja tavallaan suurempi pyhä asia, nimittäin HUMU ja sen toiminnan jatkaminen. Periaatteessa asia ei enää herätä kysymysiä, vaan herättää vastauksi kysymykseen, miksi näin aikaansaamaton ja munaton Kulttuuri ja Urheiluministeriö ei lakkauta viimeistään nyt tätä sumutusta, kun näytöt ovat kiistattomat.Vai onko niin, että siellä on niin monella niin sanotusti oma lehmä ojassa?

Ja tässäpä teille minun näkemys Rion Olympialaiseten kovimmasta urheilusuoritukseta, tai siis niin kauan kun toisin todistetaan, siis aivan järkyttävän kova juoksu.

World Record for men 400m Set by Wayde Van Niekerk in Rio