Jes ! Eilen aamulla tuli pikakomento töihin, piti jonkin vakkari työntekijän olla paikalla, kun muutama uimaseuralainen tekee harjoitteitaan, lähinnä on kyse hälyjen ohituksesta ja pika analyysi veden laadusta. No, ei ollut ihan ensimmäinen kerta, eikä varmaan viimeinen, mutta helppoa rahaahan se on. Siinä samalla juoksentelin matolla 40min ja muutin suunnitelmia, joten ajelin pyörällä iltapäivällä kevyesti 1.45h. Sitten siinä ilta kahdeksan kieppeillä laitettiin auton keulan osoittamaan kohden Vehmersalmea. Ei edes yritetty virallisille parkkialueille, vaan jätettiin suosiolla auton kauemmaksi ja apostolin kyydillä muutaman kilometrin kisapaikalle.

No, kauhea vitutus iski siinä vaiheessa kun huomasin että olin unohtanut kameran kotia, joten mitä vanhempi, sitä enemmän alkaa unohtelemaan asioita. Kisakeskuksessa alkoi tunnelma nousta, sitä mukaa, kun H-hetki läheni ja paljon tuttujakin näkyi olevan liikkeellä, mm. eräs Mikkelissä minun kanssa samaan aikaa varusmiespalvelusta suorittanut suunnistaja, joka komppanian suunnistuskisassa jeesas minua, etten vallan olis eksynyt metsään, siis peesasin koko matkan.

Lähtöryminät olivat aivan mahtavat itse Jukolassa, tarkka ajoitus juuri lähtölaukauksessa ja desipelit kohosivat Hornetin pyyhkäistessä aika matalalta yli, kerta kaikkiaan näyttävää. Pari tuntia seurailin isolta näytöltä kisan kulkua, sekä ihan muuten vaan vippasteli, paljon olis kameralle ollut käyttöä, mutta minkäs teet. Aamuyötä kotia ja unta palloon, herätyskello soimaan kello 6.00 ja kisan loppu seuraten telkkarista. Eipä enää kovasti nukuttanut, joten viikon pääharjoituksen kimppuun kello 8.30, 25km lapoin menemään siten että alkuvauhti siellä 4.45-4.50min/km ja viimeinen 5km tehostetusti jonnekin 4.20-4.10 kilometrivauhtiin. Eilinen maltillisuus kannatti, minkä huomasi heti ensi askeleista. Siitä se sitten juhannusviikko alkoi, no mitä sitten jussina, kai sen jokainen arvaa