Ravinnon merkitystä ei tunnuta ymmärtää, kun harjoitellaan kovaa. Eteenkin naispuoliset urheilijan alut ovat usein aivan kuutamolla kun puhutaan oikeanlaisesta ja määrällisesti riittävästä ravinnosta. Montakohan urheilijaa olen nähnyt ajautuvan hunningolle ja sairauskierteeseen ainoastaan riittämättömän ravinnon puutteesta, jatkuva katabolinen tila kyllä nitistää kenet tahansa ajan myötä.
Nuoruus on kuitenkin se voimavara, jonka energisyyden turvin päästään joskus jopa hajoittavassa tilassa eteenpäin, kunnes seinä tulee vastaan ja kehitys pysähtyy. Milloinkahan ymmärretään, että salaatin, hedelmien ja riisikakkujen voimalla ei pitkälle päästä, kyllähän niillä saadaan näläntunne pois, mutta eipä juuri muuta. Tämän ja monen muunkin piirin nuoren urheilijan ongelma, halusta näyttää urheilijalta olemalla mahdollisimman hoikka, mutta mutta.. jos niukalla ja riittämättömällä energialla saavutetaan yhtä hoikkia tuloksia on aika olla ruoka aikaan paikalla ja alkaa korjaamaan tilanne.
Moskovan MM kisat ovat ohi, kisat missä ei tehty laihoja tuloksia. En ala erittelemään lajikohtaisesti tuloksia, koska tulee liian pitkä yhteenveto. Totean vaan että ennakkoon kovimmat pitivät lajeissaan pintansa, eikä suuren suuria yllätyksiä nähty palkintopallilla. Se sijaan pohjois maiden aneeminen tila kestävyysjuoksussa on pysyvää laatua, samoin ihmetyttää, minne on hävinneet ennen niin kovat maraton/ratajuoksu maat, Italia, Espanja ja Portugal. Espanjan valtion tukea urheilulle, leikattiin mega juustohöylällä, Samoin monen muun eteläeurooppalaisen talousongelmissa kärvistelevän maan urheilijat ovat joutuneet tyytymään todella pieniin apurahoihin, entisaikoihin verrattuna. Tähän kun lisää yhä kiristyneen ja tarkemman d- seulan on tulos MM ja Olympia kisoissa nähtävissä, eli ei tule menestystä, eikä edes kilpailijoita pitkillä matkoilla, mitä sitten Afrikan maat dominoi.Tulevaisuudessa tullaan ikävä kyllä näkemään yhä enemmän käryjä Turkkilaiseen tapaan, koska nämä huipulle pyrkivät urheilijat ovat nyt puun ja kuoren välissä.
Vaan kukapa se kissan hännän nostaa jos ei kissa itse, meillä HUMU hamuaa epätoivoisesti keinoja, millä noustaan suosta, entinen juniori mäkihyppelijä adjutantteineen ei siihen kykene nykyisine hienoinen ideoineen ja strategioineen, mikä siis neuvoksi? No siitä asiasta olen jo kirjoittanut näille sivuille joskus kauan sitten, joten ei viitsi enää toistaa ja jätän sen muille märehdittäväksi.
Moskovassa leiskuivat myös sateenkaari värit, mikä sai myös kovasti kansainvälistä huomiota, tunnetuin Suomalainen kyseisine väreineen katsomossa oli Paavo Arhinmäki. Tätä asiaa en ala kommentoimaan sen kummemmin, jokainen päättäköön oman värinsä, mutta aamu TV lähetyksessä eräs urheilu journalisti sanoi seuraavasti, että jos homous on valinta, milloin sinä PÄÄTIT olla hetero?.
Ai niin, ole liikkunut sopivasti,siis vähän
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.