kuva 

Jokaisessa piirissä, kaupungissa, kunnassa, löytyy aina joku tai joitain ikiliikkuja, pysytään siis kestävyysjuoksussa. Vuoden 2012 ensimmäisessä urheilija osiossa, eräs kaikista kauimmin ja suurimmalla tunteenpalolla kehissä olleista, Keski- Suomen ”Ron Clark” Pentti Virmalainen.
 
En muista tarkkaan, milloin ensimmäisen kerran tehtiin sinunkaupat penan kanssa, mutta hullu veikkakseni on , että se tapahtui tuolla vuonna 1982 Hankasalmen hankihölkässä. Siihen juoksuun tulin suoraan Mallorcan leiriltä, hyvässä kunnossa. Partin Arto, Holopaisen Jussi ja Okkola pitivät huolen vahdinpidosta, itse pysyin melkein loppuun asti hyvin mukana näiden sen ajan kympintappajien kyydissä, mutta maalissa vilkaistakseni taakse myös Virmalainen oli jo melkein urakkansa tehnyt. Juoksun jälkeinen juttutulva jäi mieleen ja siitä lähtien ollaan varmaan oltu samalla lähtöviivalla miltei satoja kertoja, elikkä myös ja juttuja ja tarinaa on kerrottu ja kuultu.
 
Penahan aloitti juoksuhommat jo 70 luvulla, ollen myös alle 15minuutin mies, rata vitosella, niukasti, mutta hallitusti. Omistaa myös nimikkojuoksunsa, tuolla Vaajakoskella, mikä on monen kestävyysjuoksija kevään ensimmäinen startti, ennen kyseinen kisa juostiin 15km mittaisena ja Huugon hölkän nimellä, itse olen käynyt molemmissa juoksuissa vuosien saatossa ja hyviksi tapahtumiksi havainnut. Penahan on niin kuin varmaan kaikki hänet tuntevat tietää, varsin suulas mies kun sille päälle sattuu, kuuluu siis samaan sarjaan minun kanssa siltäkin osin, mutta nimenomaan asian positiivisessä mielessä. Paljon on tullut mittariin kilometrejä ja kilpailuja tälle intohimoiselle kestävyysjuoksun puolestapuhujalle, väittäisin melkeimpä eniten Suomessa, vielä kehissä olevista juoksijoista ja matka ei kun jatkuu.
 
Pentin varsinainen renessanssiaika alkoi kuitenkin vasta ikämies sarjoissa, olipa halli, maantie, rata tai maasto, kaikki kävi ja meni, sparraajakseen eli valmentajakseen sai toisen Keski-Suomen kovanaaman Juuso Rainion, jonka opeilla se vasta alkoikin kulkea. Oli sarjoissa M40-45v täysin pitelemätön, väittäisin yhtä matalalentoa, käytti ja hyödynsi jopa työmatkat juosten töihin ja juosten kotiin taktiikalla, kertoi(kertoo) aina tekemisiään, varsinkin ne Juuson laatimat tonninharjoitukset ovat jääneet mieleen, minä en olisi kyennyt vastaavaan.
Mitkä sitten tuottivat käsittämättömät tulokset vuonna 97 seuraavalla tavalla, M45 sarjan Ratakymppi 32,05, puolimaraton 1,10,59 häikäisevä SE Forssan Suvi-illassa, jossa nähtiin samassa kisassa myös M50 sarjan SE Martti Luostarisen tykittämänä, oli kelit silloin kohdallaan, myöskin Penan valmentaja Juuso Rainio juoksi samaisessa Suvi-illassa kovan puoleisen tuloksen 1.04 ja osia,  sekä Pentin maraton aika samaiselta vuodelta 2,31,43h Joutsenossa syksyllä, pankaapa pojat paremmaksi.
 
Tuleva kesä tuo muutenkin mielenkiintoa sarjaa M45v miten lähelle pääsevät Penan Suomenennätystä puolimaratonilla kyseiset herrat, joilla on potentiaalia siihen, siis tarkoitan tällä nimiä, Friari ja Mahlamäki, lähelle kyllä, mutta miten lähelle? Kuitenkin on ollut suuri ilo ja kunnia tuntea Virmalaisen Pentti, kaikki nämä vuosikymmenet ja eritoten jatkossa eteenkin, sillä kun on kerran syntynyt juoksijaksi,niin kuin Pena, niin silloin on aina juoksija, niin kauan kun jalat kantaa