Eilen illalla oli hyvä ajankohtaislähetys televisiossa. Aiheena oli tuo tuttu dopping ongelma ja nyt täsmämaana Kenia. Taisin jo jokunen aika sitten itsekin käsitellä tässä blokissa tätä aihetta, eikä tainnut kovin kauas metsään mennä arvailut Kenian hirmujuoksijoiden menetelmistä nostaa tuloskuntoa. Oli karua katsoa piilotetun kameran välityksellä, kun liuta ukkoja odotti omaa epo(tai jotain muuta piikkiää puoskaritohtoriltaan. Se menee vähän niinkuin huumeissa, ensimmäinen tai ensimmäiset piikit halpaan tutustumishintaan ja sitten kun taaloja alkaa tulla menestyksen myötä, niin tavarasta joutuukin pulittamaan korkojen kera hyvän hinnan. Ja sitä porukkaa riittää doupattavaksi, sekä myös puoskaritohtoreita.

Tosin empä usko että tuolla Etiopian suunnallakaan on ihan puhtaa jauhot pussissa, muista afrikanmaista puhumattakaan.Minne ovat muuten Marokon hirmikestävyysjuoksijat hävinneet viimeisen kymmenen vuoden aikana Mitä pyöräilijä edellä sitä juoksijat perässä on pelin henki tänäpäivänä. Kenian naishuippu maratoonari Jeptoo kertoi hyvin sen että virtsanäytteitä on otettu muutama viimeisen 8 vuoden aikan, mutta yhtään veritestiä ei ole Kenia suorittanut kyseisenä aikana. Ja arvatenkin nekin näytteet on huuhdeltu siihen osoitteeseen, minne ne luonnollisella tavalla yleensä lirutetaan.

Rukan hiihtelyt on hiihdelty, mutta ei hypitty. Kunnioitan kovasta AnnaKaisa Saarisen uraa ja menestystä. Mutta mitä minun punenertavat silmäni viikonloppuna näkivätkään. Kyllä järenkäyttä on Saarisellekkin suotavaa tänä päivänä. Nimittäin en tiedä onko oikeastaan yhtään tyhmenpää, kuin lähteä kokeilemaan raskaana kilpahiihtoa Rukan maisemiin. Vauhdit kipusivat pahimmassa alamäessä 70km/h ja jos siitä vauhdista lipat vetää on pahimmassa tapauksessa kaksinkertainen keskeyttäminen edessä, ensin keskeytyy kisa ja heti perään raskaus, enkä nimitä tätä hallituksi riskinotoksi, jos kisaan startataan menestys mielessä.

Huomenna ollaan Joulukuussa ja aiettä kun tuntuu hyvältä:) vaikka en Jouluihmisiä ole koskaan ollutkaan