Joskus tuntuu oudolta, kun väkisinkin joutuu vahingossa kuulemaan ihmisten valitusta siitä, että tämä elämä on enemmän tai vähemmän väkisin punnertamista. Tällä tarkoitan lähinnä sitä että se on suoriutumista päivä kerrallaan läpi elämän, ilman sen suurempia onnistumisen tunteita, enkä puhu nyt urheilusta. On se vaan kumma, että tänne kerran synnyttyään ihminen kokee itsensä vain tämän elämänkaaren raahustajaksi ja oravanpyörän pyörittäjäksi, suoriutujaksi.

Nyt kun elämme taas Joulun aikaa, niin monessa perheessä se on suoriutumista, väkisin punnertamista, jossa ei ole pahemmin sijaa sen perimmäiselle sanomalle. Hermoja rassaavan miettimisen jälkeen yritetään keksiä jotakin lahjaa ystäville, perheen nuorille ja vanhemmat toisilleen sekä lapsetkin vanhemmilleen. Yritetään rakentaa Joulun sanomaa, kun se kerran kalenteriin on merkitty, jotkut, tai suuri osa kiroaa koko joulun ei ääneen, mutta hiljaa sisäänpäin mutisemalla "Joulun tähti on ehdoton" niin, pitäähän se taas läpi klaarata, kun kerran tänne on joskus synnytty.

Jotain sinnepäinhän se aikoinaan oli, tai ainakin mielikuvitus kirjat kertoo pienen lapsen syntymästä Beetlehemiin, Nasaretiin tai jonnekin sinne päin, syntymästä, jonka päähenkilö, vai oliko hän pelkkä henkilö, julisti rauhan ja suvaitsevuuden sanomaa läpi lyhyen elinkaarensa. Sitä me nyt sitten muka juhlimme joka vuosi tiettynä aikana, siis periaatteessa itsemme syntymää, siitä juhlastako tässä on lopulta kyse, no hyvä niin, nyt tässä on jotain järkeä. Jätetään siis pakonomainen kulutushysteria ja suoriutuminen pois. Juhlitaan jokainen itse itseämme siitä että ollaan olemassa, julistetaan jokainen mielikuvituksellista joulun sanomaa aidosti, vaikka JUOKSEMALLA

Minulla taas on meneillään nouseva hyvä fiilis vähän kaikessa. Viime viikolla sain toteutettua sen 100km juoksuviikon, missä parasta oli se että vain kaksi lyhyttä mattoharjoitusta oli ohjelmassa, muut lenkit olivat sitä ihteään, mutta tehoja ei ollenkaan, vain kevyttä menoa, no ehkä vähän vauhtiakin. Nyt sitten yritän toista satasen viikkoa heti perään, enkä usko sen tuottavan vaikeuksia, koska tuo taltta /saha operaation aiheuttama varpaan tyvinivelen luun paraneminen on aina vaan paremmalla mallilla. Ja niin kuin tapoihin ja perinteisiin on kuulunut, Joulun aatto alkaa 2h mittaisella hitaalla pitkällä, ihan aamu hämärissä on se vaan hienoo. Kaikesta huolimatta, oikein hyvää ja rauhaisaa Joulua kaikille tälläkin sivuilla vierailleille.

Seuraava kirjoitus on sitten aiheesta TYHJENNYSHARJOITUS, enkä tarkoita sillä vessanpytyllä tapahtuvaa toimintaa, hiukan railakkaamman illan jälkeen