Esittelyssä 70-80 luvun tämän piirin yksi parhaista kestävyysjuoksijoista

 Ari Luostarinen s. 27.11.1954 Heinävesi.

JUOKSU-URAN ALKU: Hyvää lukuhetkeä!

Urheilu on aina kuulunut Arin harrastuksiini. Lapsena ja nuorena yleisurheilun eri lajeja, muttei osallistunut kilpailuihin. Talvisin hiihtoa ja laskettelua. J-pallossa  vuosina 1967-68 Heinäveden joukkueen keskushyökkääjä. Jääkiekossa Heinäveden joukkueen maalivahtina vuosina 1972- 73, eli vielä silloin kun jo juoksi kilpaa. Hyppäsi huvikseni myös korkeutta kierähdystyylillä ja osallistui yhden kerran pm-kilpailuihin Vesannolla vuonna 1974, jolloin juoksulajien ohessa ylitti 165

Kesällä 1970 katseli sivusta, kun Heinäveden Lydiardin tallin juoksijat tekivät rataharjoituksia urheilukentällä. Juoksi myös itse 2000m:n aikakokeita, paras taisi olla 7.10.min

Aloitti lenkkeilyn syksyllä 1970, mutta se katkesi talveksi. Juoksu-ura alkoi varsinaisesti keväällä 1971 ja kesällä harjoitteli jo usein kahdesti päivässä. Marraskuussa 1971 juoksi 17-vuotiaan yhtenä päivänä aamulla 6km ja illalla 39km. Jo sen lenkin jälkeen päätti, että hänestä tulee joskus maratoonari. Tuon marraskuun jälkeen "onneksi" harjoittelu  vähän tasaantui, mutta jatkui yhtenäisenä.

. ENNÄTYKSET: 800m 1.59,7 (v.81), 1500m 3.57,9 (v. 76), 3000m 8.27,0 (v. 78), 5000m 14.31,4 (v. 79), 10 000m 29.53,8 (Helsinki 29.5.80), maraton 2.19.36 (31.8.85 Oslo), 2000m ej 5.48,4 (Piirikunnalliset Kuopio 17.7.74, Hannu Okkola  voitti ja Ari 2. Hannun aika 5.47,8 oli Suomen kärki ja Arin kakkostulos, silloin nuorten SE 5.44,4).
3000m ej 8.47,4 (Tampere Kalevan Kisat 30.7.77, sijoitus kuudes)

Viikko tuon esteiden ennätysjuoksuni jälkeen  Pietarsaaressa 1500m:n kohdalla Italialaisjuoksijoiden rinnalla kevyesti 8.35 vauhdissa, mutta se juoksu katkesi takasuoralla, kun löi polven rajusti esteeseen. Kauden juoksut olivat siinän.

Maraton ennätys 2.19.36  Oslossa 31.8.85. Sijoitus toinen T-slovakian Josef Machalekin (2.19.00) jälkeen, kolmas oli Ruotsin Martin Hafström (2.20.44). Machalek ja Hafström juoksivat Berliinissä ennätyksensä 2.13 ja 2.16, Oslon reitti ei kuulunut reiteistä nopeimpiin.25000m radalla 19-vuotiaana 1.25.36 Kuopio v.73, ja 1.22.18 Kuopio v.79.Maantie 25km: 20-vuotiaana 1.21.43 Tuupovaara v.74,  1.20.58 Rautalampi v.76, 1.15.54 Kangaslampi v.79. Huom: vaikka kevät 1979 oli Arin kovin harjoitusjakso ja oli kovassa kunnossa, Kangaslampi oli alimitta.Puolimaratonia ei tuohon aikaan juostu, mutta Lassen hölkkä v. 1975 oli 21km, sijoittui Lasse Virenin, Seppo Tuomisen ja Ismo Toukosen jälkeen neljänneksi ajalla 1.06.50 (hävisi Toukoselle 7 sekuntia).
Vuonna 1985 Örebron maraton eteni seuraavin väliajoin: 10km 31.48, 15km 47.40, puolimaraton 1.07.30, 25km 1.20.10 (vielä noin 2.15 aikataulussa)... sitten tuli "noutaja"..., mutta sinnitteli maaliin voittajana ajalla 2.20.55.
Impivaaran juoksun voitot olivat vuosilta 1979 ja 1981.

Arin kovin saavutus maastoissa on mainitsemisen arvoinen. SM-maastojuoksut Hämeenlinna 11.5.1980: 1.) Kaarlo Maaninka 45.21, 2.) Martti Vainio 45.46, 3.) Lasse Viren 46.10, 4.) Henrik Sandström 46.40, 5.) Markku Valonen 46.47 (10000m 29.30), 6.) Aarno Ristimäki 46.50, 7.) Ari Luostarinen 46.58, 8.) Esko Lipsonen 47.11... 18.) Reino Paukkonen 48.06... 20.) Jorma Sippola 48.21 (maraton 2.15)... 22.) Pekka "Lätsä" Päivärinta 48.24... 27.) Hannu Sorasalmi 48.48... 42.) Pentti Vartiainen 49.37... loppuun juoksi 79 kilpailijaa.

Harjoitusmääräni tuona talvena: Tammikuu 804km, Helmikuu 802km, Maaliskuu 900km, Huhtikuu 842km. Talven etelänleirit eivät kuuluneet Arin harjoitteluohjelmiin, mikä todistaa sen, että kovan 8h työviikkojen ohella voi kotimaassa harjoitella hyvin ja kovaa talviajalla. Se vain vaatii uskoa ja tunteenpaloa lajiaan kohtaan, mikä ei sammu pienten vastoinkäymisten jälkeen(vammojen)

VIIMEINEN KISA oli Kuopiossa 14.6.1992 Veteraanien SM-viesti, 4x1500m, Juoksi Kuopion seudun veteraanien joukkueessa Alpo Vornanen, Seppo Kainulainen, Ari Luostarinen ja Hannu Okkola. Voitto M35-sarjan SE ajalla 16.55.

KOVAT HARJOITUKSET ja PITKÄT LENKIT:

Rataharjoitukset esim. 10-20x400m, 4x1000m aitojen kanssa tai 800-3000m 50/50 tai mäkijuoksut 400- 1000 metrin matkalla olivat kovia harjoituksia. Koki kovimmiksi 10km:n tai 20km:n testijuoksut, koska niissä ei ollut sitä palauttavaa osiota. Kovimmillaan juoksi 10km puolentunnin pintaan, siis 3min/km, tai 20km kovimmillaan1.04 (Tämä testipaikka Heinävedellä oli se, missä juoksivat kevättalvella 1981-82 10km kisan, mm. Hannu Okkola talvikelissä vähän alle 32 min. Oma ennätys tällä paikalla oli ennen Örebron maratonia 1985 yksin juostu 30.13, siis 3.01/km!). Myös kovan harjoittelun ohessa pitkät lenkin 30-40km väsyneenä olivat ohjelmassa, mutta välttämättömiä maratonia ajatellen.

Pitkiä lenkkejä kestävyyskaudella viikossa yleensä kaksi, toinen ehkä 25km ja toinen 30km. Örebron ja Oslon maratonille valmistautuessa 1985 teki pitkiä lenkkejä 33km, 36km ja 40km usein kolmen neljän päivän välein. Vauhti oli 3.50- 4.10/km, se oli tv-kevyt siinä kunnossa. Pisin lenkki oli tuo 40km.

Yksi harjoituspäivä 19.4.79: ap. 29km ja ip. 31km, eli yht. 60km.

Kovin vuosi oli heti armeijan jälkeen 1976, jolloin juoksi 7815km. Kehitys talvessa 10 000m:llä 31.24:stä 30.07,4. Mitä enemmän kilometrejä, sitä paremmin kulkivat kaikki matkat.

MÄKIVETOJA  useassa eri paikassa, ne olivat pituudeltaan 150- 1000m. Noita 1000m:n vetoja 1970-luvun lopulla Heinäveden laivalaiturilta kohti kirkonmäkeä TOISTOJA OLI 3-4. Maratoneille valmistautuessa 1980-luvulla mäkiharjoituksia  pääasiassa Pääskyvuoren tornille nousevassa soratiellä 700m:n matkalla. Se oli sopivan loiva vauhdin ja tekniikan säilymisen suhteen. Sekä joskus lenkin päälle  tasajalkahyppelyitä esim. 2x50 hyppyä.

Estejuoksuaikoihin mäkivedot oli usein sorateillä 400m jyrkässä ylämäessä. Lydiadin suosimaa mäkihyppelyä ei juuri tehnyt jalkojen vammariskin takia.

ESIKUVAT ja INNOSTAJAT:

Olympiakisat Mexico Cityn korkeuksissa 1968, katseli ihaillen kun Etiopian pihtipolvinen Mamo Wolde eteni maratoinilla olympiakultaan ajalla 2.20.26. Tuo numerosarja jäi mieleen. Ensimmäisellä maratonillani Tukholmassa 1983 koki pienen tunnekuohun, kun aikani oli sekunnilleen sama kuin Woldella.
Paavo Nurmesta, Ville Ritolasta ym. luki kirjoista jo hyvin nuorena, mutta enemmän omaan uraansa vaikutti tietysti Jouko Kuhan ME-juoksu esteissä 1968. Mutta ennen kaikkea 1970-luvun sankarit Väätäisestä alkaen.

Ulkomaalaiset juoksijat Ron Clarke ja kumppanit tekivät myös vaikutuksen. Englantilaisen maratoonarin Ron Hillin uraa seurasi myös tarkasti ja hänen käyttämä verkkopaita oli esikuvana omalle maratonpaidalle, jonka Arille ompeli hänen mummonsa Elna Tukholman maratoille 1983.

Vammat:1978, 1982 ja 1987. Suurin syy, aivan liikaa vetoja radalla ja piikkarit jalassa, eli useampana päivänä viikossa. Kun siihen lisätään esteharjoittelu, niin akillekset olivat kovilla + kovat kilometrimäärät talvisin.Vanhempana, kun harjoitteli vähemmän radalla, mutta paljon kilometrejä maratonia varten, niin akillesjänteet kestivät paremmin.HIERONTAA hyvin harvoin ja satunnaisesti, venyttelyä ei juuri koskaan

SEURAT:Heinäveden Hyrske 1970-77, Varkauden Tarmo 1978-80, Savon Kestävyysjuoksijat 1981-83, Heinäveden Hyrkse 1984-92. Seurat kustansivat yleensä kilpailumatkat ja noin yhdet lenkkarit vuodessa.

TYÖURAT. Nuorempana useimpien lyhyien työsuhteiden jälkee, päätyi Heinäveden Osuuspankin ja Pankkikulman talonmieheksi 1979-97 ja Heinäveden koulukeskuksen (Alakoulu, Yläkoulu ja Lukio) kiinteistönhoitajaksi 1997- jatkuu edelleen.Osuuspankin ja Pankkikulman talonmiehenä ei ollut varsinaista työaikaa. Aamulla töissä klo 7-9, sitten  aamuharjoitus. Töissä taas esim. klo 13-17 ja iltaharjoituksen vuoro

 Erään keväisen harjoitusillan jälkeen v. 1984 tapasi Ari Virven  ja siitä illasta kaikki alkoi. Saman vuoden syksyllä olikin edessä jo häät. Nyt  31 vuotta myöhemmin liitto jatkuu onnellisesti jälkipolven tekemisiä seuraillen

LAPSET: Joonas s.86 (SM-kultaa maastojuoksun joukkueessa JoKa v.2009, 1000m 2.31.54, 1500m 3.57,87 ja 3000m 8.30,86 SM-hallli 4. v. 2009). Jesse s.88, Rasmus s.91 ja Ringa s.94.

VALMENTAJAT:

Käytännössä oli koko juoksu-uran ajan itse itsensä valmentaja. Harjoitteluni pohjautui Lydiardin ajatuksiin, kuten Suomalainen ns. 1970-luvun linja yleensä. Vuosien varrella muokkasi yhä enemmän ohjelmia itselleen sopiviksi virheistä oppien, mutta perusasiat pysyivät samoina. Apuhenkilöinä valmennuksessa vuosien varrella Seppo Heiskanen, Mikko Heiskanen, Esko Väisänen, Veli Hokka

KIRJAT: Heinäveden Yleisurheilu 1900-2000 julkaistu v.2000 sai Heinäveden kulttuuripalkinnon v.2000.Heinäveden urheilun historia v. 2011. Palkittiin "Vuoden heinäveteläinen 2011"- tittelillä.