Ultrajuoksu, kuka arvostaa kuka ei. Minä arvostan kaikkea mikä liikkuu. Esittely vuorossa Satu Kähkönen, jonka urheilijanpolku alkoi 9 vuotiaana ja minkäs muun kuin juoksun merkeissä. Jo legendaksikin muuttunut sanonta aerobinen pohja kantaa on muotoutunut matkan varrella kulmakiveksi Satun uralle, vaikka samalla siitä on joutunut maksamaan pienen taantumisen myötä oppirahoja. Oppia ikä kaikki ja virheistä voi myös oppia, tai paremminkin, jos virheitä ei tee ei voi myös mitään oppia.

 

Syntymäaika ja paikka
14.2.1996, Kuopio
Opiskelut nuorena
Valmistuin Kuopion klassillisen lukion urheilulinjalta 2015.

 

Alkoi juosta ja hiihtää ennen kuin itse oikeastaan tajusin. Ajan myötä huomasi sen olevan kivaa ja että oli siinä aika hyvä. Juoksemisessa on niin paljon erilaisia mahdollisuuksia, että innostuksen löydyttyä on enää vaikea kyllästyä.

 

satu%209v.jpg

Näin se alkoi ja hetimiten lappu rintaan. Suurena innoittajana toimi isä Riku ja juoksijan polku oli avoin tuleville koitoksille.

Ainakin oman muistinsa mukaan ensimmäinen juoksukilpailu oli Pohjois-Savon piirinmestaruusmaastot Siilinjärvellä. Oli kisassa muistaaksee 25. ja taakse ei jäänyt juuri ketään. Tuntemuksista ei ole mitään muistikuvaa, mutta ei tainnut juuri murheissaankaan olla, vaikka sijoitus ei kummoinen ollutkaan.

 

satu%20hiiht%C3%A4%C3%A4.jpg

Ja talvisin sitä aeroobista pohjaa luotiin myös hiihtäen ja totta kai silloin tällöin myös kisamielessä.

 

satu%20py%C3%B6r%C3%A4ll%C3%A4.jpg

Sulan ajan treenit eivät aina koostu pelkästään juoksusta. Giant viihtyy Satun alla joskus pitkiäkin rupeamia. Minulla oli muuten aivan samanlainen "jättiläinen" aikoinaan, tosi täysin mustan värisenä. Hyvä pyörä, jolle tuli paljon kilometrejä.

 

Esikuvat juoksussa.
Ei koe, että pitää ketään varsinaisesti esikuvanaan. Seuraa urheilua laajasti ja arvostaa toisia urheilijoita enemmän kuin toisia.
Ennätykset 800- maraton
800 m 2.16.96, 1000 m 2.59.43, 1500 m 4.48.90, 1500 m esteet 5.01.74, 3000 m 10.29.95, 5000 m 19.18, 10 km 38.49, Puolimaraton 1.25.02, Maraton 2.58.44

 

Paras nuoruuden ajan kilpajuoksukokemus on ehkä Kuopion SM-maatie 2012, jossa voitti ensimmäisen Suomen mestaruutensa. Allekirjoittanut eli tuossa juoksussa aika täysillä mukana.

satu.jpg

 

 

Entä sitten kun aletaan puhua tästä toisen tulemisen tavoitteista. mitä kaikkea ehti tapauhtua, ennenkuin juoksu alkoi taas maistamaan.Tuntemukset olivat tämän suuntaisia.


”Vähän yli” on aika laimea ilmaus senhetkisestä tilanteestani. Alamäki alkoi 2012 ja vasta 5 vuotta myöhemmin urheilu alkoi taas maistua. Kyllähän tuolloin tuli aika paljon kaikkea mietittyä. Eniten askarrutti, normalisoituuko tilanne ikinä. Pohdin jatkuvasti, aionko vielä yrittää urheilla vai lopetanko kokonaan. Tämä oli vaikea vaihe elämässäni, mutta tulipahan tehtyä muutakin kuin urheilua ja opittua, että ylirasitusta vältetään nykyään viimeiseen asti.

 

Valmennan itse itseäni, mutta kihlattu, Lipiäisen Kalle, on ollut kovasti apuna. Kalle kuuntelee ja kommentoi, kun suunnittelee treenejäni ja käskee huilaamaan silloin, kun en itse ymmärrä niin tehdä. Kallella on ollut myös ultrajuoksun kannalta tärkeä rooli huoltajana. Ultrakisassa on iso etu, että joku hoitaa ajattelun, silloin kun se ei enää itseltä suju.

Tätä nykyä treenaaminen perustuu koulun, töiden ja treenin yhteensovittamiseen. Pyrkii juoksemaan viikossa noin kolme päätreeniä, jotka ovat yleensä pitkä lenkki (30 – 50 km), pitkä vauhtikestävyystreeni (esimerkiksi 6x3000m maratonvauhdilla) ja maratonvauhtia kovempi treeni (esimerkiksi 5x1000m). Sijoittelee päätreenit päiville, joissa ei ole niin paljoa tekemistä ja muina päivinä juoksen ajan ja jaksamisen puitteissa ”roskakilometrejä”. Viikkokilometrit vaihtelevat laajalla skaalalla ollen yleensä 0 – 170 km. Ohessa viime viikon treenit.
Ma ap 11 km kouluun
ip 9 km koulusta kotiin
Ti ver+4x3000 m (13.18, 13.00, 12.45, 12.30) +3x1000 m (4.00, 3.55, 3.45) +ver (yhteensä 25 km)
Ke 20 km
To ap 50 km (5.30/km)
ip 4 km (ei varsinaisesti treeni, mutta juoksi Burger Kingiin syömään)
Pe kevyt 8 km
La 20 km
Su 25 km
Yhteensä 170 km

 

100km ultran tuntemuksia ja missä kohden on pahin paikka ja kauanko kestää palautua juoksusta.
Ensimmäiset 50 km menee yleensä mukavasti. On kiva päästä juoksemaan, kun on huilannut edeltävän viikon. Sen jälkeen alkaa henkiset vaikeudet, jotka ovat pahimmillaan 70 – 90 km välillä. Yleensä jaksamista riittäisi, mutta jos pää ei usko siihen, matkanteko on vaikeaa. 50 km jälkeen myös lihaskivut alkavat vaivata, ja pelottaa hajoaako jonkin paikka juoksukyvyttömäksi. Loppumatkasta jaksaminen alkaa taas löytyä ja maaliin tullessa ei tunne edes olevansa väsynyt.
Palautuminen kestää karkeasti kuukauden, välillä pidempään. Marraskuun alussa juoksi 12 h kisan valmiiksi alipalautuneena, joten seuraavan kerran pääsi treeniin kunnolla kiinni vasta tammikuun toisella viikolla.

Ultria on takana toistaiseksi vasta kaksi. Näistä parempi suoritus on 100 km 9.10.19. 12 h juoksu oli pieni katastrofi, mutta tulos 118.56 km on kuitenkin ihan hyvä. Molemmat suoritukset on alle 22 v Suomen ennätyksiä ja maailman kärkituloksia.
 

Tulevan kauden päätähtäin/kisat
Tulevan kauden ehdoton päätähtäin on 12 h nuorten ME, 126,5 km. Ensimmäinen 12 h kisa on tarkoitus juosta toukokuussa Kokkolassa ja toisen kerran marraskuussa Joensuussa. Lisäksi haluaisin kisata Kroatiassa 100 km MM-kisoissa. Pienempinä tavoitteina haluaisin kisata myös SM-maanteillä ja Kalevan Kisojen kymppitonnilla.

 

Ja tilannetta avittaa tulevaisuudessa paljon se että juoksuväline puolella ja muutenkin Hoka on ottanut Satun tiiminsi jäseneksi

 

hoka.jpg

 

 

 

 

On opiskellut jo pitkään Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Kandidaatin työ Rintamamiestalon energiajärjestelmän uudistaminen on arvosteltavana. Diplomi-insinöörin paperit pitäisi saada ulos vuoden päästä. Jos kaikki menee hyvin, haluaa jatkaa tohtoriopintoihin.

Ja kunnianhimoinen tähtäin tohtorinpapereiden lisäksi on että pääsisi jossain vaiheessa uraansa sinne kaikista kuuluisimpaan ultraa, eli SPARTHALONIN lähtöviivalle.

ONNEA SATULLE TULEVIIN KOITOKSIIN.