Niin no, tai siis melkein. Arki päivänä siis hiihdeltiin Puijolla Pohjois-Savon perinteiset maakuntaviestit ja ihan iltahiihtona. Keli oli mitä mainioin niin hiihtäjille kuin runsalukuiselle yleisölle, jota olikin yllättävän paljon. Kaikennäköisiä sarjoja oli tarjolla ja kaikki jotka halusi hiihtämään lappurinnassa, oli nyt siihen mahdollisuus.
Mutta uskoisin, että yhtä hiihtäjää suurinosa kansasat oli tullut erityisesti seuraamaan, eli Iivo suurta, sekä hyvänä adjutanttina Hyväris Perttua. Minusta nämä iltahiihdot olivat onnistuneet, mutta yhdessä asiassa olisi ollut petrattavaa, nimittäin äänentoistossa, eli kuulutuksessa.
Kyllähän se yhteenkohtaa kuului, eli suoraan eteen, mutta eipä juuri sivuille, saatikka minnekkään muualle ja kylläkai sitä äänen volumiakin olisi saanut hiukan kovemmalle laittaa.
Niin, liukas keli ja muutamia kaatumisiakin nähtiin ja lähinnä juuri tuossa saunalenkin loppuosassa, missä sladissa kaarrutaan oikealle, kohden siltaa ja loppusuoraa. PHS vei ylivoimaiseen tapaa miesten viestin, jättäen liki yhden 2,5km kierroksen toiseksi tullutta joukkuetta. Päivän kovin suoritus tulee kuitenkin nuorten poikien viestistä, missä PHS monilahjakkuus Heikkinen hiihti aivan tuulsipäänä, jääden saman 2,5km matkan hiihtäneenä osuusajassa Iivosta vain vajaat 20 sekuntia. Tästä juniorista varmaan kuullaan jatkossa ja Hopeasompa ykkönen niin henkilökohtaisella kuin viestissä, sekä ampumahiihdon taitajana on sellainen tulevaisuuden toivo, mihin kannattaa satsata.
Paljon oli myös entis ja nykyajan tuttuja Puijolla, joten juttuakin piisasi. Mukava oli nähdä ja jutustella myös suurjuoksija Okkolan kanssa.Oli monta tuttua hiihtopuolelta, sillä jotkut ne jaksaa minunkin ikäpolvesta vielä hiihtää kilpaa ja miksi ei jaksaisi. Minäkin jaksaisi, jos jaksaisin, mutta juoksuun, tai paremminkin hölkkään on tyytyminen. Tosin kävin ennen Puijolle menoa, tuolla Kuopio hallin matolla tekemässä tunnin hikiharjoituksen matolla, mikä sisälsi 6x3min mäkiharjoituksen 2min hölkkäpalautuksella. Nousukulma oli 10 astetta ja vauhti 11km/h. Sen verran rasittavaa oli lopussa, että nolla kulmakin tuntui jo ylämäeltä:) Että voi ihminen olla huonossa kunnossa! Tai johtuiko alivire sitten edellisen päivän Virmasveden kalastuspäivästä, sa se, mutta pitkä päivä oli.
Niin,paljon on ajat muuttuneet siitä maakuntaviestistä, missä itse aikanaan hiihdin, Kuopion Elon ja myöhemmin Kuopion Hiihtäjien riveissä. miltä kuullostaisi 9x10km miesten viesti tänä päivänä. No ainakin katsojien kannalta huonolta ja pitkävetiseltä, mutta on sillä puolensakkin. Eikä taas tämän päivä maakuntaviesti naisissa 3x2,5km olen oikeastaan mikään maakuntaviesti, vaan pikaviesti.
Kevät siis tulee nyt ryminällä, mutta minä en:) Puhutaan juoksusta kuitenkin ja lähinnä siitä, että aletaan olla kohta siinä pahimmalla ajanjaksolla, jos kipeäksi haluaa. Tiestöt sulaa ja vauhti alkaa kuin itsestää kohota, tai siis kellä kohoaa, minulla ei ainakaan,mutta samalla myös kaiken maailman katupölyt alkavat vaivata ja sitä on nyt ilmassa. Siihen yhtälöön kun iskee kehkoille lisää rasitusta, niin kohta ollaankin lekurille varailemassa aikoja, kun yskittää ja ryvittää, sekä henki vinkuu.
Siihen on lääke, menkää ihmiset nyt jäälle, sitä riittää ja tasan varmasti on puhdas ilma. Minä ainakin olen taas koko huomisen päivän jallittamassa fisuja, mutta nyt Rasvankille.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.