Kesäurheilukausi alkaa olla taputeltu vuonna 2014 ja on aika tehdä jonkinlainen analyysi menneistä. Kesään mahtui paljon, varsinkin Kuopion suunnassa, jossa miteltiin kahdet isot kisat. Jukolan Viesti, jota voidaan syystäkin kutsua maailman suurimmaksi yksipäiväiseksi suunnistus tapahtumaksi, vaikka se käydäänkin kahden eri vuorokauden aikana. Kisathan onnistuivat järjestelyjen osalta hyvin, eikä suurempia jälkinapinoitakaan kuulunut. Venlojen viestivoitto matkasi Tanskaa OK PAN ARHUS selvällä, liki neljän minuutin erolla Tampereen Pyrintöön. Miesten Jukola ratkesi viimeisellä osuudella Kalevan Rastin eduksi, vaivaisen 11 sekunnin turvin, Ja kukapa mukaan, kuin maailma paras suunnistaja Thierry Gueorgiou sen mahtavalla ankkuriosuudella Rastille käänsi. IFK Lidingö oli tällä kertaa se seura joka joutui juomaan karvasta kalkkia ollen kakkonen maalissa.

Sitten potkittiin palloa tuolla lajin emämaassa MM turnauksen merkeissä. Brasilia oli eksoottisuudessaan arvoitus siitä miten kisat viedään läpi ilman ongelmia. Niitähän oli lupa odottaa, kun mellakat ja protestointi itse kisoja kohtaan kiihtyivät kisojen lähestyessä. Mutta pitkässä juoksussa yhden kuukauden aikana urheilullisuus vei voiton ja suuremmilta miestappijoilta säästyttiin. Saksa tuli näki ja voitti ansaitusti,eikä se jättänyt mitään epäselvää kuka tai mikä on maailman paras jalkapallomaa. Suurin sensaatio ja teurastus oli Saksan ja Brasilian peli, mistä Sambamaa ei varmaankaan toivu tällä vuosikymmenellä, hyvä jos edes seuraavalla. Toinen voittajaryhmä löytyi kyllä brasseista, sillä oman maan taskuvarkaat tekivät varmaan hyvän tilin reilun kuukauden aikana.

Kuopion Kalevan kisat olivat toinen Pohjois-Savolainen urheilutapahtuma, joka keräsi kokoon Suomalaisen urheilukansan. Itsekin seurailin useampana päivänä kisoja ja kun lämmintä riitti ilmojen puolesta, oli katsomotkin suhteellisen kansoitettuja. Hyvät kisat, mitä siihen voi muuta sanoa, paljon tuttuja ja hyviä urheilusuorituksia, joten Marko Ahtiainen, kisojen pääsihteeri voi olla tyytyväinen Kuopion onnistumiseen ylipäätään. Kisoista on vaikea poimia mitään yksittäistä superonnistujaa, jos mittarina käytetään kansainvälistä tasoa, mutta kahden naisurheilijan onnistuminen ja sitten EM kisojen todellinen epäonnistuminen laittaa miettimään syitä moiseen.

Niin, sitten olivat heti perään EM kisat jotka menivät sinivalkoisten lasien takaa katsottuna suhteellisen hyvin kautta linjan, ja jonka kruunasi Ruuskasen kultamitali. Mainitsemani kaksi naisurheilijaa Minna Nikkanen ja Sandra Erikson kyllä tokenevat epäonnistumisestaan nopeammin kuin Brasilia Saksan pelistä, joten uutta matoa vain koukkuun. Mörö,Latvala ja Rantala,olivat suuria onnistujia EM kisoissa.Noloahan se kuitenkin on, ettei pitkille juoksumatkoille enää löydy Suomalaisia edustajia, siis lajeihin missä aikoinaa oltiin vahvoja ja mistä Suomi tunnettiin. Oli ne aikoja, kun Saliinit,Holmeenit,Härkönen, Väätäinen,Vireen,Vainio,Loikkanen,Maaninka,ym.kovat Suomalaiset laittoivat rataa rullalle.EM,MM ja olympialaisissa

Sitten pallopelit hallitsivat TV vastaanottimien ääressä, koska lento ja koripallon MM tunaukset pelattiin samaan aikaan. Sieltä oli kotiin tuliaisina molemmilla hyvät loppusijoitukset. Totuuden nimissä on sanottava, että koripallolla on vielä pitkä matka maailman eliittiin, sen tasoeron meille näytti lajin mahtimaa USA. Lentopallossa matka on paljon pienempi, koska onhan Suomi pystynyt jo nyt haastamaan tasapäisesti hallitsevan MM Puolan. Paljon muuta hiukan pienempää urheilutapahtumaa on mahtunut tähän supervuoteen, ja kaikissa niissä on ollut mielenkiintoa yltäkyllin.

Negatiivistäkin mahtuu mukaan. Suurin kestojuoksijoihin kohdistunut vääryys koettiin tämän vuoden Budabestin maratonilla, jossa järjestäjät suuressa viisaudessaan muuttivat kisapäivää sunnuntaista lauantaihin. Siinä moni juoksija joutui nostamaan kätensä ylös antautumisen merkiksi, koska lentoliput oli varattu lauantaiksi ja juoksu jäi juoksematta. Berliinissä taas juostiin sovittuna päivänä, eikä yllätyksiä nähty, ennakkoon kovimmat olivat korkeimmilla korokkeilla ja miehissä kaksi nopeinta pisteli jopa alle entisen ME ajan. Mutta paljon puhuttua 2h alitusta saadaan odottaa vielä 20 vuotta, jos puhtaana juoksusta puhutaan. Mitenkä puhtaita sitten nykymaratoonarit ovat ehdottomalla huipulla, siis onko esim. 10-15 kärkimiehellä esittää aukoton passi tehdyistä säännöllisistä testeistä ja siitä kuka ja missä ne on suoritettu? veikkaan että ei ole, eikä tule. Käsittämättömän kovaa menevät mustat miehet,koska kyllä Salazarien ja Shorttereidenkin aikaa treenattiin ammattimaisesti kovaa, mutta siitä huolimatta nykyhurjat menevät liki 7-10 min kovempaa

Ja lopuksi kaksi Suomalaista vuoden kestosuoritus MM tasolla. Jukka Vastarannan 5 sija maastopyöräily MM kisoissa on häkellyttävän hyvä, huomioiden lajin harrastettavuuden. Ja vuoden paras raastosuoritus tulee triathlon maailmasta. Siitä vastasi maailman matkaaja Kaisa Lehtonen, joka niin sanotusti räjäytti pankin sijoittuen toiseksi lajin pitkän matkan MM mittelöissä Kiinan maalla.Erikoismaininta Henri Mannisen maraton,jossa Keski-Suomen mies pisteli ennätyksensä 2,16,43h

New York ja Chicagon maratonit ovat vielä juoksematta tältä vuodelta,eikä uusia recordea enää tule. Kovaa tullaan kyllä menemään tuolla Chicagon kaduilla, mutta säätila ratkaisee sen mennäänkö alle 2,05h miesten otatuksessa. Naisten kisa kyllä tulee tarjoamaan alle 2,20h loppuajan.

Niin ja onhan se tri puolen legendaarinen Hawaji. Siellä alan kovimmat raastajat ottavat vielä mittaa lähinnä itsestään, ja siitä mitä ihmisen sietokyky kestää, noin niin kuin fyysisen rasituksen suhteen enkä ole yhtään kateellinen. Koska minun mielestä kyllä kahden tunnin suorituskin riittää selvittämään sen asian. Tuoko sitten ensi syksy uuden Loppet tapahtuman Kuopioon on työn alla. Olen selvittänyt siitä lähinnä tilavuokra asian ja oman seuran kanssa keskustellaan ensi viikolla. Jos hyvin käy, ei rahvaan kansan ihmisen tarvitse Lidigöön asti matkustaa, päästäkseen maastojuoksun hurmokseen pitkällä matkalla. Hyvää alkavaa syksyä kaikille, vai joko se alkoi:)

Aamupäivällä 2,10h vesisateessa, viimeiset 7km noin 4,15min/km