Niin mennään raikkain purjein kohden uutta katasrofisyksyä ja talvea. Covid-19 puhun ja sen uudesta tulemisesta deltamuunnoksen takia ja pahoin pelkään, että kohta ollaan jo leviämisvaiheessa, kunhan ollaan ensin hiukan kiihdytelty. Nyt tartuntatapaukset huitelevat päiväkohtaisesti 500-700 välillä, ellei ylikin ja ihmiset eikun paahtaa täyttä häkää ilman huolen häivää. Vannotaan ja uskotaan rokotteen nimeen, mutta unohdetaan tai ei edes tiedetä, miten pitkäksi aikaan se turvan suo. Se on kuitenkin selvää, että tästä tulee yksi kausipiikki lisää influessapiikkin jatkoksi.

Japanin maalla on käynnissä olympiakisat ja niitä on tullut seurattua se minkä marjastuksesta on ennättänyt. Matson toi se Suomen ensimmäisen mitalin ja seuraavaa saadaan odottaa. Yllätys minulle, että menneiden uinnin EM kisojen nelonen on nyt olympia pronssimitalisti.Hyvä kuitenkin niin, että ilman mitalia ei jääty tälläkään kertaa isoissa kisoissa. Siitä on nyt hyvä jatkossa punnertaa suomi miesten ja naisten ilman paineita, kun kuparinen on rikottu.   

Kesä on ollut sitten kelien osalta härmässä ja vähän muuallakin aika lämmin, mutta nyt alkaa helpottaa, kun sateet ja sitä myötä hiukan viileämpi ilma hellii hipiää. Mainitseman marjastus on ollut menestys. Vaikka hillasta tuli pannukakku on mustikka korjannut tilannetta hyvin. Jotkut ovat valittaneet että mustikkaa ei tule, tai että se jää kuivuuden taikia pippurin pieneksi. Itse voin kyllä kertoa sen näille viisille, jotka eivät ole edes vaivautuneet metsään, että mustikkaa on paljon ja se on normaali kokoista, kun vain vain katsoo, mistä sitä poimii. Alukiihdytys oli tässä lajissa henkilökohtaisesti raju, sillä pakkasessa on nyt kyseistä lajia jo 70 litraa ja paras kausi on vasta tulossa, kiitos sateiden. Sitä en sitten oikein tiedä, minne tai mihin sitä enää keräisi. Tosin kyllä ottajia riittää, kun torillakaan ei ole mustikkaa myynnissä.

Puolukka tulee olemaan helpossa, sillä sitä on aivan niin hillittömästi tulossa. Kalastus rintamalla on nautiskelun aika, sillä parhaat ajat kohden syksyä ovat edessä. Minulla on sellainen ruokasykli, että pari kertaa viikossa on kalaruokapäivä, eli sen verran olen järvellä käynyt. Ja pitäähän sitä muistaa muitakin kalaruuasta pitäviä, eli on sitä ollut jakaa muuallekkin. 

Niinpä. Vuosilomat on nyt lusittu ja elokuun alusta ole virallisesti eläkeukko, sana varsinaisessa merkitykseesä. Eli vanhuuseläke nimikkeellä mennään tästä eteen päin ja sehän tarkoittaa sitä, että ei enää tarvitse jaksaa juuri mitää:)

Omat. Empä ole juuri jaksanutkaa. Sitä samaa kuin aina ennenkin. Maastopyörä, maantiepyörä, sauvakävely/juoksu, juoksu ja uutuutena tasatyötö perinteisen rullasuksilla, mutta sen verran salassa, että kukaan ei näe sitä. Sillä se ei ole lasten katsottavaa, kun vanhuuseläkelinen tökkii viikatemiestä karkuu huonolla tasapainolla.