Ovat löytäneet maan kaltaisen planeetan tuolta jostakin. Eikä matkakaan sinne kestäisi kuin 30miljoonaa jotakin vuotta nykyajan vempaimilta, että ompa lohdullinen tieto niille hörhöille ja kaikille toiveikkaille ihmisille siitä, että tämä sivilisaatio voidaan asuttaa tarvittaessa jonnekkin muualle, missä olis mahdoillisuus käydä vaikka matoongella. Tosin itse olen vahvasti sitä mieltä, että ihmiskunta sotii ensin kolmannen kerran ydinasein ja tuhoaa maan, ennen kuin lähdetään muita planeettoja valloittamaan ja tämä on realismia.

Loman toinen viikko on taputeltu ja lihastonus alkaa pyöräilyn suhteen olla koetuksella, juoksuhommat ovat taas hieman alavireisessa tilassa, enkä ala syitä setvimään sen enempi. Viikolla muutenkin otin suuntiman metsään, joka koostui mustikka ja lakka harjoituksista. Mansikathan sain kätevästi torilta, koska ei niissä ole edes haastetta poiminnan suhteen.

Viikolla oli hilla/lakka/suomuurain päivä. Noin 4h tarpomista suolla, oltiin vaajaat viikko liian aikaisessa ja 3kg oli saalis kypsän tavaran suhteen. olihan sitä tavaraa, mutta vielä raakaa ja jos vanhat merkit paikkansa pitää ei viikonlopun jälkeen ole jäljellä kuin revityt sammalmättäät, kun raakileet revitään väkisin pois. Semmoinen on Suomalainen lakanmetsästäjä pahimmillaan.

Jaakko on heittänyt kylmän kiven veteen, mikä on sympoolinen merkki siitä että tästä eteenpäin järvivedet alkaa viiletä. Kyllä se kylmä kivi tais unohtua jo viime kesältä sinne veteen, koska eihän ne vedet ole edes kerennä lämmitä vielä tänä kesänä, eivätkä varmaan lämpenekkään.

Eilen aamulla ei tullut kylmä pyörän päällä. Tein kesän ensimmäisen hiukan vauhdikkaamman maastopyöräharkan. Ensin etelään päin asfalttia1,15h Kurkimäen kaupan kohdalle ja siitä sitten vauhdikkaasti Putkinotkon tietä ja kohden Kuopiota, kiertäen kolmisopen,Pilpan, Tervaruukin(Hard Rub reitti) kautta. Loppuhuipennus oli Puijon tornin nousu ja jalat olivat aivan finaalissa tornin juurella. Vetomatkaa tuli reilut kolmekymmentä kilometriä ja tuntemus tuolla Puijon päällä aika tukala.Ajoin siis Kurkimäestä alusta pitäen omaa maksimivauhtia, mitä uskoisin kykeneväni ajaman hiukan pitempäänkin tarvittaessa. Aikaa meni kovalle osiolle sopivasti pikkasen yli tunti, niin kuin oli ajatellutkin ja kokonaiskesto koko lenkille 2,40h loppuverroineen.Tänä aamuna sitten palauttelin 2h kevyellä hölkällä, mutta jalat eivät olleet juuri kovinkan rasittuneen tuntuiset eilisestä, no ehkä vähän:) Mutta tässä asiassa juuri kovan pyörän ja kovan juoksut eroavat tulevat esille. Rasitustaso ja siitä seuraava palautuminen ovat näissä kahdessa lajissa aivan eri juttu. Jos esim. puolimaraton nuorempana hakkasi jalat ja koko ropan aivan tyhjäksi ja seuraava päivä oli palautumispäivä, niin vanhempanakin näköjään pystyy kovan pyörän jälkeisenä päivänä juoksemaan pitkän juoksun ihan muitta mutkitta.

lenkkikuva.jpg

Pyörälenkin kova osio. Lähtö Kurkimäen kylä, Lopetus Puijon torni

Uuteen viikkoon ponnahdetaan sitten kesää odotellessa, vai onko sitten aika taas alkaa varmistelemaan takuuvarmaa aurinkoa ja lämmintä tuolla hiukan etelämmässä alkutalvea ajatellen:)