Nyt kipin kapin kaikki työttömät työnhakuun väkintäin kerran viikossa. Näin hallitus on kaavaillut uusimmassa visiossaan kurittaa työttömiä. Tästähän tulee oikea farssi vailla vertaa ja jos se toteutuu ei kouluilla ja koulutuksilla ole paljon painoa loppupeleissä. Olitpa insinööri tavan duunari tai ihan vaan tavisnörtti. Pakoitehaku siis kerran viikossa ja olet huolehtinut velvoitteista ja seuraava askel on se ettei kieltäytyä voi jos kyseessä on ei koulutusta vastaava työ.

Hermot alkaa mennä,kun ei pääse kalaan. Jäät ovat sitkeästi paikallaan, kiitos yöpakkasten eikä loppua näy, tai ihan vähän kuitenkin alkaa lämpimämpää luvata. Siihen saakka on toteutettava tuota Harri Holkerin ruokailuvinkkiä, minkä se heitti ilmoille köyhien iloksi aikoinaan. Syökää ihmiset SILAKKAA, niin se kuului. Mutta jos tänä päivänä alkaa tätä tavaraa kitusiinsa heittää useampana päivä viikossa on takuuvarmasti ongelmia tiedossa jossain vaiheessa terveyspuolella. EPA rasvathan tällä sillin serkulla on kohdillaan, mutta vastaavasti dioksiini pitoisuudet ovat myös korkealla. Niin se luonnon kiertokulku on asian järjestellyt. Iso syö ensin pienemmän, eli silakka eläinplanktonin ja sitten ihminen tämän eläinplanktonin syöjän. Tyydyn siis vielä pakkasessa olevaan ahvenfileeseen.

Mauno Koivisto on autuaimmilla lentopallokentillä. Tämä meidä pitkäaikainen pressa nousi valtaistuimelle aikana, milloin minä aloin juosta parhaimpia juoksuja, eli vuonna 83. Kokokansan luotettavana ja karismaattisena presidenttinä minä koin Manun ja niin ymmärsin asian olevan muidenkin ajatuksissa Manun suhteen. Sodat ja rauhat nähtyään ymmärsi mitä liennytys, maltillisuus ja toimintamalli "katsotaan nyt rauhassa ensin" merkitsee. Kunnioitus ja syvä kumarrus tälle meidä entiselle presidentille.

Sitten hupiosioon. Aamujuoksulla tänään tuli ensin vastaan eräs vanha entinen kaveri, joka tunnetaan suurena juoruilijana. Hänellä on tapana lukea minun blokia, vaikka ei tietenkään sitä myönnä. Mutta jos kirjoituksissa viitataan johonin henkilöön on tämä entinen kaveri ensimmäisenä soittamassa ja juoruamassa, että käyppä lukemassa mitä se kimmo nyt kirjoittelee ja nosta oikeuskanne. No tänäänkin se kohdalle sattuessa  käänsi ruskettuneen pärstänsä metsään päin, että semmonen mies. Sitten tuli vastaan eräs toinen vanha tuttu samoissa juoksumerkeissä kuin minä. Kysyi minulta ensitöikseen huolestuneen näköisenä, että mikä on olo. No minä siihen että mikäs tässä, miten niin. Oli kuullut kautta rantain, että menneellä viikolla minulla on ollut jotain häkmää terveyden suhteen, lähinnä verenkierron. Olin kuin äimän käki, enkä edes viitsinyt kysyä, että kuka tuommoista on kertoillut ja sanoin että on se hyvä, että minullekkin joku kertoo mikä minulla on, kun itse en ole ollut tietoinen:) Joten näille paskahuhu typeille terveiset, että voin paremmin kuin koskaan ja suorituskykykin on suhteelliseen ikään nähden ihan ok, mikä tietenkin on näille nollatyypeille suuri pettymys.

Eilen hyvällä sykkeellä maastopyörää vajaa 2h ja tänä aamuna kiihtyvä 2h juosten, eikä mitään ongelmaa ja jaksaminen erittäin hyvää