Pokemon co,ta on kehkeytymässä Suomen urheilun pelastus, jos on uskominen siihen, että se pistää nuoret ja vähän varttuneemmatkin liikkumaan monia kymmeniä kilometrejä päivässä. Ja kun nuoruusajan liikunta saadaan vihdoin keinotekoisesti jonkinasteiselle tasolle ja pohjakunto luotua viertuaalipelien myötä, voidaan 5-10 vuoden päästä odottaa härmäläisten paluuta kansainvälisten urheilutapahtumien parrasvaloihin:) no niin ja lässyn lässyn..
Mutta totuuden nimessä asia on juuri päinvastoin, sillä nuoret menettävät viimeisenkin kiinnostuksen kaikenlaiseen hikiliikuntaan, eikä voittajia ole muut, kuin pelien ja ohjelmien kehittäjät ja niiden jälleenmyyjät. Häviäjiä on niiden käyttäjät, koska voisihan sitä aikansa kuluttaa paljon viisaamminkin ja itseään kehittäen ihan vanhan ajan menetelmillä. Humun pääjehu, eli itse itsensä jatkoajalle nimittänyt ja tällä hetkellä Riossa aikaansa kuluttava "huippuosaaja" on sitä mieltä, että urheilijoilla siellä on hyvä kisafiilis ja se on tärkeintä. Mutta katsotaan nyt kisat ensin, tai katsokoon ketä huvittaa vaikka fiilispohjalta. Kotiintulo ja sen jälkiselvitykset ovat varmaan sitten ihan mielenkiintoista kuunneltavaa.
Niinpä, lomat ovat taas tältä vuodelta pidetty, siis vuosilomat. Tämähän tarkoittaa sitä, että on palattava takaisin hallielämään, eli leikkisästi ilmaisten töihin. Leikkisällä tarkoitan sitä, että jos ensimmäiset 20 vuotta tuli tehtyä ihan oikeaa työtä luonnon armoilla ulkosalla, missä paita oli kesällä metsässä joka päivä hiestä märkänä ja talvella taas piti hullun lailla huhkia pysyäkseen lämpimänä on tämän päivän lorviminen leikkiä "lasten kanssa" Tosin niissä hommissa jota ennen tein en varmaankaan olisi jaksanut näihin päiviin saakka, mutta antoivat ne vuosikymmenet hiukan persvektiiviä nykyisyyden ja entisajan välille, joten eipä sitä sovi pahemmin valittaa, kun on paikka minne mennä.
Muilta osin syksy ja varsinkin tuleva talvi jos sinne asti eletään tuovat mielenkiintoa elämään, mutta ei niistä sen enemmän. Sunnuntaina hölkkäsin sen vajaat 2h ja eilen pyöräilin sillä tutulla 28km/h vauhdilla yhden kahvipysähdyksen taktiikalla 200km rikki. Oli hyvä taagi ja koko lenkki omalla vedolla, joukkue peesipyöräilyllä tuo keskivauhti varmaan oli helppo pitää siellä 32km/ tuntumassa, mutta kun kellään ei tunnu olevan haluja lähteä pitemmälle siivulle. Siitäpä sitten kohden syksyä:)
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.