Katselin kansainvälistä jalkapalloa TV vastaanottimen ääressä ja kiinnitin huomion idioottiin.Onnistumisen tunteitako. Kuin diivamaiset itsensäpaljastavat jalkopalloilijat, jotko maalin tehtyään riipivät paidan pois päältään hurmostilassa. Ei siinä ole kyse muusta kuin näytellä hiukan paljasta pintaa tyyliin katsokaa miten komea adonis minä olen, kun kerran maalin tein.

Jos asia ei näin ole, miksi sitten repiä paita pois päältä ja otta samalla se keltainen kortti. Minusta se on tyhmyyttä eikä viisautta, mitä tuo vihreän verran shakki pitäisi edustaa.

Onneksi jääkiekossa ei olla menty vielä tälläisiin mauttomuuksiin. Miltähän se näyttäisi, jos maalin tehtyään lätkä jätkä alkaisi riisua yläroppaansa paljaaksi. Mahtaisi olla aika työläs vaihe ja yhtä työlästä laittaa vermeet takaisin päälle. Salibändissä, vai mitä se on, kyllä esiintyy varmaankin tuota itsensä paljastamista ja peräänkuulutankin tasaarvon nimissä, että naiset voisivat seurata miesten esimerkkiä, sillä se olisi jo näyttävää se.

Niin. Toissa päivänä kävin työlekurissa ja sain vaivaan lääkityksen. Totesi hyvin ykskantaan, että olen onnellinen poskiontelotulehdus potilas. Jälkitautia nääs tuosta lenssusta, mutta taidan jättää syömättä tuon antibiootti kuurin, kun olo alkaa muutenkin normalisoitumaan. Enkä muutenkaan ole enää niin sinisilmäinen vanhan kansan lääkärikunnan määräyksiin, missä vaivaan kun vaivaan työnnetään ikään kuin varmitteiks kuuri päälle. Pysyy siinä lääkefirmat hyvin pystyssä ja lekurit samoin, kun ovat toimineet ohjeiden mukaisesti, vaikka täysin välttämättä mitään lääkitystä ei enää välttämättä enää tarvitsisikaan.

Jussi Parviainen on ollut taas otsakkeissa eli mediassa. Ennen niin kovana naisten kaatajana tunnettu julkkis on tätä nykyä nuken kaataja. Minulla jäi joskus sellainen kuva tästä hepusta, että mitä enemmän pääset julkisesti naistenlehdissä itkemään menetettyjä naisia, saat sitä enemmän vastakaikua ja sympatioita jukisuuteen haluavilta nuorilta naisilta. Tulee mieleen muuan ex mäkihyppääjä, joka menetyksellisesti toimi ja taitaa toimia vielä tänä päivänäkin samalla tavalla, tai ainakin toivoisi löytävän jonkinlaisen nuoruudenlähteen vaikka Kanarian saarilla esiintyessään.

Palloilulehti, mitä jotkut sanovat urheilulehdeksi kirjoittaa, että mitä voitaisiin oppia Ruotsin ampumahiihdosta. Minun mielestä ei yhtään mitään, koska apinoimalla ei synny kuin Humuja ja se tie on nähty. Eikä Suomi voi oppia mistään muustakaan maasta urheilumenestystä, koska itse se oppi ja tekeminen on ammenettava. Eli sellaista tänään.

Ai niin, kävin tänään aamulla 1,30 hölkän pitkästä aikaa. Ja voin todeta, että kyllä reilun kolmen viikon tauko näkyy ja tuntuu jo valmiiksi huonossa kunnossa olevassa ropassa. Tosin kyllä eilinen 5h vurriminen jäällä, missä oli kiitettävästu lunta ja jäälle noussutta vettä alla painoi alla kiitettävästi.Mutta huomenna taas jäälle, jippiiiii.