Niinpä se kesälomakin alkoi, viisi viikkoa olis tarkoitus reippailla. No, kävin arvuuttamassa tuota jalkaa ortopedilla ja sehän oli sitä mieltä, että hoidetaan homma puukolla. No, yksi pieni propleema siinä on tuon vakuutuksen suhteen, että se ei korvaa pitkän ajan kuluessa syntynyttä nivelkuluman korjausta. Eli kunta-alan terveyshuollon pitkään leikkausjonoon vaan odottamaan vuoroa.

Mutta mitäpä tuosta ei se minun kesäloman hevoskuuria estä, mikä onkin lähtenyt hyvin liikkeelle. Juoksen sen verran, mitä pystyn ja pyöräilen tuttuun tyyliin mahdollisimman paljon, tänään kävin myös suolla rönttöset jalassa muutaman tunnin, eipä noita keltaisia marjoja kovin kummoisesti ollut, mutta itikoita ja paarmoja sitäkin runsaammin.

Viime viikonloppuna oli tarkoitus juosta lappu rinnassa mukavuusalueella, mutta edellisen illan Viinijuhlien Bonnie Tylerin konsertti muuttui aika pahasti mukavuusalueeksi ja oli sen verran hutero olo seuraavana aamuna, jotta jätin lähtemättä. Missä vaiheessa sitten pääsen operoitavaksi, määrää tulevan syksyn ja talven kuviot. Vaan hymyä huuleen, Juhannuksena lupasin itselleni, että nyt menee aikaan kun seuraavan kerran lähden viihteelle tosi mielessä, no nyt lupaan uudestaan:) aina seuraavaan kertaan asti, minähän pidän tunnetusti aina lupaukseni.

Suunnistajat näyttävät kestävyysurheilijoille ja vähän muillekin uudet askelmerkit menestyä oikealla asenteella ja tinkimättömällä työllä, miten tämä hurmos saataisiin siirrettyä muihin juoksulajeihin, tuhannen taalan kysymys, niin Lakanenkin sen totesi, TEIN SEN TUNTEELLA ja todella pitkään huipulla olleena, niin kuin moni muukin suunnistaja. Tässäpä tärkeimmät tällä kertaa.