Ei siitä ohuesta ropasta ainakaan mitään haittaa ole, jos kyse on kestävyysurheilusta tai vaikkapa mäelle tai vuorelle nousussa. Norjan naisten murtsikan ykköstykki Juuhaukki tuli näki ja voitti, olipa kyse rullasuksinoususta tai vaikkapa ratajuoksusta.

Kun on vähemmän kehon painoa on varsinkin huippuurheilu kestävyyslajeissa hiukan keveämpää suorittaa.  Tämä näntiin perinteisissä rullasuksikisoissa missä miteltiin pitkällä matkalla yhteislähdöissä ja mäkinousussa. Juhaug tykitti näkinousussa sellaisen ajan, että ei ollut montaa ukkoa nopeampaa ja varsinkin Suomen naiset jäivät todella paljon. Vaikka esim. ampumahiihtäjä Mäkäräinen omaa suhteellisen pienen kehon painon ei Kaisalla ollut mitän asiaa Theresen vauhtiin. Mistä tämä sitten johtuu, no tietenkin siitä kapasiteetistä mitä ropasta otetaan ulos tosipaikassa kun kyse on ampumahiihtäjästä ja spesifistisestä murtomaahiihtäjästä. Mutta on se Norjan tyttö kyllä ihme kuntokone ja sen se osoitti Norjan mestaruuskisoissa ratakympillä. Jos rullasuksilla ollaa tasavertaisissa asemissa kaikkien suhteen, eikä tarvitse alkaa selitellä voitelun epäonnistumisesta on tilanne ratajuoksussa täysin sama. Raaka kymppi ilman voitelua ongelmia. Mikä voisi paremmin kuvastaa ihmisen suorituskykyä, ei mikään. Siinä tulee esille ihmisen aeroobinen pohja ja kaikki kynnykset siitä ylöspäin aina anaerobiaan, sillä sen verran raaka matka se on.

Kympin kautta kaikki maailman parhaat maratoonaritkin ovat lähestyneet päämatkaansa, eli jos koko paletti on hoidettu harjoittelun kautta kuntoon on onnistunut ratakymppi hyvä tae siitä, että homma on bueno. Eivätkä ne maratoonarit yleensä kanna ylimääräistä läskiä mukanaan, sillä ne ovat karisseet vyötäröiltä jo harjoittelurääkin aikana.

Niinpä,kyllä se laittaa aika sanattomaksi, kun hiihtäjänainen juoksee ratakympin 32,20min. Ei, ei siitä voi kuin ihmetellä ja ilman huulirasvaa:) Miettikääpä sitä ja entäpä mikä olisi tilanne jos juuhaukki starttaisi vaikka puolikkaalle, tai entäpä mara.

Ei pelkoa, sitä virhettä ei tee ammattihiihtäjät. Jotkut suomalaiset mieshiihtäjät kyllä ovat tempaiseet syksyllä maratonin ja samalla tuhonneet koko kesä harjoittelun ymmärtämättä, että se nyt kun ei ole viisata. Siinä tuhoutuu pitkäksi aikaa jalkojen voima/elastisuu ja varsinkin vammaherkkyys on käsin kosketeltavissa:) Palautuminen marasta, mikä on suoritettu vähillä juoksuharjoittelulla on todella pitkä prosessi, joten miksi hiihtäjä pilaa hyvän harjoittelukuukauden vähän ennen ensimmäisiä lumileirejä jokin tyhmmä tempauksen takia.

Kalevan kisat oli ja mäni, enkä juuri niitä seurannut kuin illan koosteessa. Syy oli tietenkin järkiperäinen vaikka eihän minulla sitä todistetusti kovin kehuttavasti ole. Mustikka metsä on kovasti vetänyt puoleensa.Jotkut väittävät, että ei sitä ole, eli satokausi olisi huono, mutta kyllä sitä pienellä/suurella etsimisellä on löytynyt. Kuusikymmentä litraa ole sitä jo poiminut ja kolmekymppiä viekä pitäisi. Hillaa tuli ihan mukavasti ja vielä pitää pakkaseen jättää puolukkavara.

Omat. En ole ehtinyt paljon juoksentelemaan, näiden tärkeimpien asioiden takia, siis en ole jaksanut/viitsinyt.