Haaste, jonka itselleni esitin vuosi taaksepäin, oli se että juoksen 6000km aikavälillä 1. 1- 31.12 2011. Miksi tämä kaikki, alussahan homma tuntui itsestäkin utopistiselta, koska jo ensimmäisen kuukauden aikana huomasin että haasteesta muodostuu jonkinlainen via dolorosa, mutta kun en ole periksi antavaa tyyppiä ja kun sai hyvän draivin päälle, päästiin maaliskuun loppupuolelle, olikin edessä kuukauden loma, josta 3 viikkoa vietin Lanzaroten saarella.

 

Ammattilaisena keräsin kilometrejä ja pääsin niin sanotusti edelle tavoitteessa ja parempikuntoisena sitä jaksoi yllättävän hyvin eteenpäin, saarelta palailin pois sopivasti, oli sulaneet kotimaan lumet. Kisojakin tuli juostua keväästä lähtien kotimaassa, mutta luonnollisesti kovin iskukykyisessä kunnossa en ollut koko vuonna, johtuen siitä, etten ollut oikein koskaan palautuneessa tilassa. Kesälomalla, vaikka lämmin keli meinasi välillä lannistaa, tuli kuitenkin juostua ihan kohtuullisesti, koska ei ollut ”työvelvoitteita”. Paha paikka sattui tuolla kesäkuumilla, tuonne Varpaisjärven yö- kympille, epäuskottava ilme oli hyvin monella, kun ennen lähtölaukausta digitaalinen lämpömittari näytti 29 astetta plussaa, yritä siinä juosta vielä iltakisana kilpaa kello 20.00, heti jos yritti vähänkään tiukata, alkoi keittää niin sanotusti yli ja muutenkin nämä iltamyöhään käytävät kisat ovat ihan pe….ä!.

 

Mutta taas jos ajatellaan, sitä mukavimman tuntuista ja fiiliksiltään parasta juoksua, niin se oli Joroisten Finn-triathlonin joukkueviestissä, jossa minulle oli langennut tuo 22 km juoksuosuus, siinä oli erityisen mukavaa se, kun sai ohitella niin paljon kaiken ikäisijä, kokoisia, kuntoisija triathlonisteja, eikä tarvinnut ottaa kaikkea itsestään irti. Pelonsekaisimmat hetket, tuli varmaankin koettua, tuolla Lanzarotella keväällä, kun muutaman kerran törmäsi vastatusten isokokoisten doubermannien kanssa, sikäläisten viljelyspeltojen laitamilla, sitä silloin tunsi itsensä kovin pieneksi ja melkein paskat housussa aika avuttomaksi.Huvittavin tapaus sattui tuossa hiljattain, minun lenkkihän kulkee joskus tuolta Niuvanniemen mielisairaala alueen läpi, no nyt se sitten sattui,nimittäin juoksin siinä kädet sivulla hervottomasti roikkuvan porukan läpi, juuri kun ne olivat kävelemässä erään liikuntarakennuksen sisätiloihin, kerkesin juosta muutamia satoja metrejä eteenpäin kun minun rinnalle ajoi auto ja kuskinpaikalla istui "VALKOTAKKINEN" mieshenkilö, katsoin sen isoja krapulaisia silmiä ja tokaisin sanoa sille, että en kuulu äskeiseen porukkaan, no sain jatkaa rauhassa matkaa, että tämmöstä!. Kovin treeni taisi sitten olla tuo Heidi Hyvärisen kanssa suoritettu yhdistelmäharjoitus, maantiepyörällä ensi 120km hyvällä sykkeellä ja päälle 15km juoksua, nousevalla vahdilla ja vielä paremmalla sykkeellä, no sitä lämmintä piisasi tällekin treenille +27 asteen verran ja sen takia siitä tuli aika kovan puoleinen treeni.

 

Omasta mielestäni, on aivan eri asia olla ammattilainen ja nuori, sekä suoriutua tällaisesta 6 tonnin juoksu urakasta, kuin olla yli 50 vuoden ikäinen ja työn ohella suoriutua kyseisestä velvoitteesta, kokeilkaapa vaikka!., luulen tietäväni tämän nyt, kun olen tehnyt nämä asiat 15 vuotta sitten ja tänä vuonna,mikä saa minut sitten motivoitumaan,suurin yksittäinen tekijä on se että pyrin treenaamaan aina itseäni parempien kanssa, se opettaa nöyräksi. Mutta kelien viilennyttyä, homma jatkui päättäväisesti kohti syksyä ja vasta oikeastaan lokakuun lopulla olin varma, että suoriudun kunnialla tehtävästä ja kun sitten vielä juoksukelit (pitävät) jatkui joulukuun loppupuolelle asti, sekä sain olla terve (en siis päästä)koko menneen vuoden, ei siis pahemmin flunssat eikä kuumeet haitanneet, juhannusta lukuun ottamatta, niin homma oli bueno. Terveenä pysyminen vaatii yleensä tuuria, mutta myös hyvän ymmärryksen siitä, minkä verran ja mitä suuhunsa pistää, olen ajatellut asia niin, että pyrin syömään elääkseni, kun taas moni mieltää asia toisin, elikkä elävät syödäkseen, Tämän balanssin löysin jo kauan sitten ja vaikka ulkoilua on tullut menneinä vuosina ihan riittäviin, olen kuitenkin saanut olla suhteellisen terveenä miltei aina, mikä on taas paras todistus siitä, että energiapuoli on kontrollissa, elikkä ruokailupuolella on onnistuttu, tunnen nimittäin aika paljon kestävyysurheilijoita jotka ovat jatkuvasti jossain flunssantapaisessa olotilassa, eikä homma ole kiinni mistään muusta, kuin huonosta energiahuollosta.

 

Vaikka ei ne kaikki tekemiset ole olleet välttämättä ihan siitä ”terveemmästä päästä”, enkä tällä tarkoita sitä klisettä, että ”vi… viina ja nikotiini olis elämän eliksiiri” Kyllä jalat aina välillä oireili ja varsinkin tuo oikean puolen lonkan seutu, meinasi olla aika ajoin aika kipeä, Kempeleen puolikkaalla se meni erityisen huonoon kuntoon, hyvä kun ilman kantoapua pääsi suihkuun, sitten on tuo oikean jalan pottivarpaan nivel ollut jo vuosia aika huonossa kunnossa, juosta kyllä pystyy, mutta perinteisen hiihtomuodon potkua se ei oikein kestä, nämä on vaan kuitenkin sellaisia pieniä juttuja, joiden kanssa on tultava toimeen ja eritoten on oltava tyytyväinen, ettei mitään vakavampaa ole vielä sattunut omalle kohdalle esim. jokin vakavampi sairaus ja nyt koputan puuta, eli päätä. Lopuksi syy kaikkeen tähän tekemiseen, yksikertaisesti uteliaisuus kokeilla omia rajojaan ja toiseksi tämän juoksupohjan hyödyntäminen tulevan sarjani M55 kisoissa, jotka alkavat päivänä, jolloin täällä vietetään aprillipiloja, samaisena päivänä, mutta eri maassa minulla olisi tarkoitus omaan aprillijuoksuun, josta on pila kaukana, vaan joka on totista vääntämistä 21,1km verran.   Näin kuitenkin meni vuosi 2011, sekä numeroilla ilmaisten täten

 

 

Tammikuu 37 juoksukertaa 570km 1 lepopäivää

Helmikuu 33 juoksukertaa 500km 1 lepopäivää

Maaliskuu 38 juoksukertaa 600km 1 lepopäivää

Huhtikuu 44 juoksukertaa 660km 2 lepopäivää

Toukokuu 38 juoksukertaa 505km 0 lepopäivää

Kesäkuu    40 juoksukertaa 490km 0 lepopäivää

Heinäkuu 42 juoksukertaa 580km 0 lepopäivää

Elokuu       37 juoksukertaa 485km 0 lepopäivää

Syyskuu     32 juoksukertaa 484km 0 lepopäivää

Lokakuu     36 juoksukertaa 500km 0 lepopäivää

Marraskuu 35 juoksukertaa 460km 1 lepopäivä

Joulukuu 1-17.12.  21 juoksukertaa 275km  0 lepopäivää

Juoksukertoja vuodessa 433, taivallettu matka 6110km

 

 

 

 

Tässä mausteeksi kovin juoksemani viikko Lanzarotella keväällä

 

10.4 ap. 1,45h = 24km tv- vk- ak loppua kohti kiihtyvä vauhti

11,4 ap. 1,05h = 13km kevyt, ip. 1h, 13km lopussa 1000m kovaa

12.4 ap.   40min tv kevyt+15min reipas-kova/3min+4x1000m/2min

+2000m+ 10min verryt2000m+10min verryt=(1,35h) ip. 12km tv kevyt(ER)

13.4 ap. 1,15h =16km tv   ip. 1.10h=15km tv (pk ylä)

14.4 ap.    2h= 26km tv kevyt, lopussa 2-3 km reippaasti

15.4 ap. 8km tv+15x1min mäkiä+15min verryt, ip.   10km ER- Tv kevyt

16.4 ap. 1,20h= 16km tv kevyt, ip. 1h = 13km tv kevyt

 

Nämä ovat siis itselle juostuja kilometrejä, yhtään mitään muuta, niin kuin esimerkiksi

maantie/maasto pyöräilyä, en tähän urheiluosioon edes kelpuuta, vaikka sitä ketjunpyöritystäkin tuli tehtyä ihan kohtuullisen paljon.

 

Ja lopuksi, kyllä ihminen jaksaa jos se vain haluaa jaksaa, tekipä nyt sitten mitä tahansa tai missä tahansa, pääasiana pitäisin kuitenkin sitä, että ihminen on UTELIAS kokeilemaan ja näkemään asioita, ihan niin kun lapsi on yhä uudestaan ja uudestaan innokkaan utelias kaikkeen uuteen. Ensi vuosi tuo uudet kujeet, mutta siitä sitten tammikuussa tarkemmin, no HYVÄÄ JOULUA kaikille!