Kaikki ei käy, niin kuin amerikkalaisissa elokuvissa. Viikonlopun duathlon saa jäädä, koska toipilas aika jatkuu tuolla rantamörskällä, eikä minulla ole näin ollen mahdollisuutta lähteä Oruhuelaan kisaamaan. Kisat on siis kisailtu ja niitä tuli 3 kappaletta tälle reissulle, mutta sekin on jo kolme enemmän, mitä koko viimevuonna tuli yhteensä. Määräharjoittelun ohessa vedettynä, ne palvelivat hyvin harjoitteena ja pitivät yllä jollain tavoin vauhdikkaampaa juoksua, mikä auttoi jaksamaan paremmin noita aerobisia vauhteja määrän suhteen, juoksu/pyörä.

Ja nyt kun viimeinen viikko lähti käyntiin ja tuntuu että virtaa eikun riittää, koska kumma kyllä, aina täällä ollessa, unenlahjat ovat valtavat, joten ajattelin vetäistä oikein kunnon loppukirin. Koska ovat luvanneet yhä lämpenevämpää keliä, aijon hyödyntää se kunnolla. Välillä minun leposykkeet olivat hiukan koholla, mikä kuuluu aina kuvioihin näillä leireillä, mutta nyt ne ovat taas normalisoituneet liki vakiotasolle aamusykkeiden osalta, mikä minulla on 39-40 lyöntiä/min.

Mainitsemani pohkeen kiristely on yleensä aamulla siedettävä, joten sen ehdoilla mennään jatkossa, tänä aamuna se oli yllättävän kivuton, joten ajattelin pitempää juoksua heti, tottakai. Lenkki tuli tehtyä ja tasan 2h käytin aikaa siihen, kanavan rantaan lapoin pientä ylämäkeä vastatuuleen 20min tästä mörskältä ja sittenpä sitä pääsikin tasaiselle hiekalle kanavan toiselle reunalle. Kulku oli yllättävän hyvää ja jaksamista olis ollut vielä eteenpäinkin, koska maltilla alku syk. 135 ja loppua kohti parantaen sykkeiden ollessa 165 mahdollistivat jaksamisen. Mutta nyt terassille aurinkoon ja illalla 2h pyörää kevyesti. Sunnuntaina, jos paikat sallii, teen sitten spontaanin kokeen juoksussa, siis rento kovaa kymppi, makso, mitä makso:)