.

Taatusti erilainen juhannus, kuin olin kuvitellut, no yksiin ei aina käy aina onnen lahjat. No ei tässä ole onnen kanssa mitään tekemistä, huonoa tuuria vaan, meistähän jokainen sairastuu aina silloin tällöin.

Mutta minkä helvetin takia sen piti just näin Juhannukseen natsata meikäläisen kohdalle, ei nimittäin tullut sen enempi juostua kuin juotuakaan, olipahan hiukan erilainen juhannus siinä mielessä. Tällä tavalla, ei ole tarvinnut perua kaikkia suunnitelmia keskikesä juhlan suhteen oikeistaan milloinkaan, vaan kertahan se on ensimmäinenkin kerta.

 

Siis tuossa torstai iltapäivällä, alkoi olemaan aika huono olo ja illalla mittasinkin jo pientä lämpöä, no eihän siitä nukkumisestakaan tullut sitten mitään, lakanat vaan hiestä märkänä ja aamulla soitto kavereille että menkää vaan ilman minua sinne Lannevedelle juoksee ,hyvinhän ne olivatkin sitten ravanneet. Perjantaina kävin pikkasen kävelemässä tuolla Puijon metsissä aamulla, vähästäpä paita kastui, eikä se johtunut vesisateesta, iltapäivällä kärräsin muoria Sammakkolampea ympäri pyörätuolilla, kyllä rupeaa olemaan aika huonossa hapessa, niin muori, kuin pyörätuolin  työntäjä.

 

Vaan hyvin on tullut syötyä, kun ei ole tarvinnut lähteä polttamaan tuonne ulkosalle kaloreja vai mitä jouleja ne nyt on. Mahtava oli tuo juhannusaaton sää iltaa kohti, kun mentiin, kävin tuolla Karttulan suunnalla katsastamassa yhden kaveri mökin  ja tietysti ottamassa tyypit sen saunapuolesta ja niin tuli samalla heitettyä talviturkki uinnin muodossa, jo oli aikakin!.

 

Kun aattona juo itsensä kaatokänniin, avaa sepaluksensa ja nousee veneessä seisomaan, voi rannalla nähdä tulevan lesken. Näin väitetään ja varmaan pitää paikkansa, vaan eipä noita veneilijöitä liiemmin ollut liikenteessä ja vielä vähempi juhannuspäivänä, kun meni tuo keli aika myteröksi iltaa kohti. Saman tien vähän lisää huumoria, koska loman jälkeen monella on niin sanotusti hirttänyt päälle, niin milloin on aika pitää nenänvalkaisu kuuri? silloin kun kyynärvartta koukistaessa suusi aukeaa, entäs tämä, mitä yhteistä on blondilla ja Ikean huonekaluilla, hyvännäköisiä, mutta heti kun vie kotiin, jalat leviää ja huomaat että ruuveja puuttuu.

Olisihan näitä, mutta jätetään seuraavaan kertaan. Tänään sunnuntaina, kävin sitten kokeilemassa taas juoksua  aamutuimaan, kun ei jyskyttänyt ohimoja, tosin juoksu oli vähän sen tuntuista kuin olis jyskytellyt ohimoja, saatanan voimatonta! Vaan nyt jatketaan siitä, mihin torstaina jäätiin, tosin nyt meikäläisen seura uurastaa tulevan viikon noiden Viinijuhlakylän pystytys talkoissa jo 15 kerran peräkkäin, tuttua puuhaa. Niin ja ensi viikonloppuna olis sitten puolimaratonin aika, joku näistä Mikkeli, Varpaisjärvi, tai Imatra? kun on tuo valinnanmahdollisuus.