Perjantai oli hyötyliikunta päivä. Kesän tähän asti lämpimin päivä, mitä ei voinut missata. Nakkasin maastopyörän takapenkille ja kaiken muun asiaan luuluvan pieneen reppuun ja ajelin tuonne Kurolanlahden vanhan kaupan pihaan. Siitä sitten satulan selkään ja menoksi, kohden petsamon tietä. Google mapsista olin ottanut muistimerkkejä eri hiekkatiestön nimistä, sekä tallentanut ne omalle kovalevylle kypärän alle ja parin tunnin vievaamisen jälkeen saavuin Rakola nimiseen kylään.
Ei ollut montaa taloa teiden varsilla, mutta sitten kuulin työn ääniä eräältä talon katolta ja ajattelin kysäistä iäkkäältä mieheltä,että oisko tietoo. Olin nimittäin lähtenyt reissuun tarkoituksena löytää Isän synnyin kodin, mutta kun ei oikein ollut tarkempaa tietoa siitä, niin periaatteella ei kysyvä tieltä eksy tuotti tulosta. Kyseessä oli mieshenkilö, joka oli asunut koko ikänsä kyseisellä paikalla ja ei aikaakaan, kun alkoi tulla keskustelussa sukujuurista esille muutama tuttu nimi Kuopiosta. Aivan kuin neroleimauksen saaneen,mies nosti sormen pystyyn kohden taivasta ja sanoi, no ny minä tiijän mitä Laakkasta sinä etit, se on kuule kilometri tuonne päen,siittä oikeelle kun o pien tientynkä ja ensimmäine punane tönö oikeelle puolella tietä.
Kiitin ja kumarsin arvokkaista tiedoista, huikaten samalla hyvät kesät ja lähdin seuraamaan saamiani kordinaatteja. Ja sieltähän se löytyi, tosin peruskunnostettuna ja kuka lie nyky asukkina. Olisin halunnut tietty kurkistaa sisälle ja jutustella nykyisten asukkien kanssa, mutta ketään ei ollut kotona. Istahdin sitten siihen pihalle syömään reissumiehen ja annoin mielikuvituksen lentää kauas taaksepäin, ajatellen aikaa kun isäukko on peuhannut tässä pihassa ja varttunut aikuiseksi,isoisän valvovan silmän alla. Kyllä siinä tovin meni, mutta kun oli toinen mokoma polkemista vielä edessä, niin jätin hyvästit paikalle ja jatkoin matkaa. Kummasti kuitenkin taas löytyi puhti jalkoihin tuosta kokemuksesta, sekä jokseenkin kumman onnellinen olotila. Mittaa tuli reissulle 75km eikä muuta liikennettä, paria autoa lukuunottamatta juuri näkynyt
Tässä alkoi jo polttaa etsintäreussu
Tämmöinen vaatimaton pieni punainen tönö, jossä isä oli varttunut
Ja arvatenkin tätä tietä, missä kauan sitten on ollut vain huonokuntoinen kärritie lähti isäukko riiuu reissuille ja myös sotarintamalle
Muutama kilometri tönöstä oli tämä joki, missä kauan sitten ollaan pulahdettu ja kalastettukin
Näillä kahdella vanhalle puulla vois olla monta tarinaa kerrottavana
Samoin tässä vanhassa Talluskylän Ns talossa on varmaan ollut monenlaista tapahtumaa ja monenlaista melskettä, kun porukat on kokonntuneet sinne vuosikymmenten saatossa
Tänä aamuna 2h loppuakohden reippaasti juosten. Taitaa akilles alkaa parantua JEEEEE!!! :)
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.