keskiviikko, 15. elokuu 2018

Työpaikalla.

Niin, sepä oli sitten siinä se kesäloma. Miksi se tuntuu menevän aina vaan nopeammin ja nopeammin. Turhaa valitan, sillä uutta lomaa pukkaa jo päälle ai houp sou savoksi. Niin kuin viimeksi totesin ei kesä ole hellinyt tällä tavalla oman muistini mukaan koskaan ja minun muisti on pitkä, joissain asioissa.

Nyt olen taas siinä alistumisvaiheessa, missä pitää alistua tähän kunnan tarjoamaan työhön. Eihän tässä kuitenkaan tarvitse pitkään kärvistellä, kun homma alkaa luistamaan sitä omaa rataansa. On kyse selviytymis statekiasta, että alistuu kohtaloonsa.

Eilen, loman vimeisenä päivänä olin tarmokas ja jo aamulla hoitelin juoksulenkin alta pois, sitten pientä ruokailun poikasta ja tarmokkaasti Riistavedelle mustikka metsään. Siellä jossain ihmeen korkealla ja jyrkällä kalliolla etsin marjoja ja lopulta löysin paikan, mistä sain sen 10 l sankollisen tavaraa. Taas home ja pienen elpymisen jälkeen vielä iltakalaan, jossa hurautin tutuille paikoille. No, ensin etsin vähän vääristä kohtaan ja taisin siinä vedellä vaappuakuin  jonkin aikaa, kunnes?.

Ajattelin käydä jo vuosi sitten hylkäämälläni paikalla aivan ex temporee ja paikalle tullessa kaiku alkoi piirtämään helvetisti viivaa pitkin pohjan ja katon väliä. Aivan hillitön syönti ja mikä parasta jigiahven oli palannut kesätauolta karkeloihin. En ole rohmu, enkä mikään pyydystä ja vapauta hemmo, joten otin sen minkä tarvitsen, eli 6 ahventa ja kaksi kuhaa, mikä pitää nälän loitolla loppuviikon, tietty perunoiden kanssa. Sellainen oli siis viimeinen lomapäivä.

Ainut asia mikä jäi kaivelemaan lomasta on se, etten saanut tai viitsinyt vääntää sitä kerran kesässä 200km pyörälenkiä. Mutta vielä on kesää jäljellä, saa nähdä ja voihan se vielä onnistua, mutta jonkun pitäisi jo tulla potkimaan perseelle, että matkaan nahjus:) Seuraa olis hyvä olla sille siivulle, joten tässäpä haaste.

Berliini oli ja meni ja sama vi..n vinkuminen alkoi jälleen kerran. Mitä tässä ketään syyttelemään. On vain hyväksyttävä, että kansainvälinen yu juna meni jo, eikä sisukas Suomi kerennyt mukaan. Mutta niin kauan kun rahaa riittää SUL korkeapalkkaisille humustelijoille on aina aikaa ja mahdollisuuksia tulevaisuudessa.

Seuraavassa kirjoituksessa annan oman arvion, että mites tässä näin kävi urheilun suhteen.

perjantai, 10. elokuu 2018

Berlin ja muuta

Berliinissä urheillaan ja härmäläiset siellä mukavasti mukana. Lämpö se monelle kaivattu elementti on pääosassa monelle urheilijalle, kun kilvoitellaan mitaleista ja menesyksestä yleensä. Suomen kävelijät eivät olleet iskussa,vaikka nais kävelyssä tuli normisuoritus. Miehet valta osin sortuivat aivan liian kovaan ensimmäiseen kymppiin, kun huomioidaan heidän lämmönsieto kykynsä. Jokainen puklasi yhtä näyttävästi, kuin meikäläinen nuorenpana viikonlopun alkuyöstä ja vähintäin yhtä huonossa hapessa kisan jälkeen,kun meikäläinen seuraavana päivänä. Korjealla hapenotolla ei siis taata välttämättä menestystä kävelyurheilussa, jos muut sietokyky ominaisuudet ei ole kunnossa ja tankkausta ei ole  harjoiteltu liemien suhteen vaativissa oloissa. Ja Aku Partanen ei noudattanut edes alkuperäistä taktiikkaansa, minkä oli laatinut. Lupasi huolehtia alusta alkaen viilennyksestä, jääpaloja lippalakin alle ja se unohtui liian kovaan alkuvauhdin sokaisemana, kun piti keretä kärkijoukon mukaan, koska tilasto kolmonen velvoitti tekemään niin. Lopputulos oli sitten se pahin mahdollinen, eli lievä lämpöhalvaus ja imeytymis vaikeudet.

Arttu ja naisten kasi kulki niin kuin se kuntotasoon nähden voi kulkea, eli kasi puoli arvosana tahtiin, mutta sen korkeammalle ei päästä EM kisoissa tuolla vauhdilla. sillä kestävyysjuoksu ei tunne onnenkantamoisia. Naisten seiväs oli sitä tuttua neljäkolmeviis tulostasoa, eikä sillä finalikeihin pompita. Kiekko ja kuula samoin rutiinituloksin. Miesten keihäs ja Ruuskanen olivat positiivinen yllätys, lähinnä siinä, että käsi kesti kuin kestikin useamman heiton, ilman suurempaa vammaa. Kolmiloikkaajat finaaliin, mutta se mitali odotuttaa vielä itseään, tai no, jos kumminkin Mäkelä se tois. Molemmat Elmot ovat suoriutuneet urakastaan hyvin,tosin toisella se on vielä kesken pika aidoissa. Topi Raitanen suoriutui hyvin ensimmäisissä arvokisoissaan ja tulevinan vuosina ilman vammoja on tässä seuraava Suomalainen 8,20min alittaja esteissä.

Tähän mennessä siis ei ole tullut mitalia ja käykö sitten niin, että ilman myös jäädään???

Omat lomat alkaa olla lusittu kun viimeisiä päiviä viedään, Ja on todettava, että koskaan ilmanhaltiat eivät ole kesälomakeleillä hemmoitelleet minua ja montaa muuta näin lämpimällä lomajaksolla. Ei siis koskaa työurani aikana, mitä alkaakin olla jo yli 40 vuotta takana.

Lenkillä on tullut käytyä, mutta näin lämpimillä keleillä vauhti on sitä mummorollaattori vauhtia. Keskiviikkona ap. 1,30h juoksua, mikä sisälsi sen 30min kontrollin 4,10min/km. Eilen maastopyörää parituntinen ja tänä aamuna 1,30h kevyttä hölkkää. Pikanttina yksityiskohtana mittasin pitkästä aikaa aamulla verenpaineet, mitkä olivat 115/ 67 ja leposyke 37, ja siitä on jo aikaa, kun viimeksi olen saavuttanut tuollaisen leposykkeen. Tosin tuo keskiviikon kontrollikin kertoi samaa tarinaa, sillä sen verran helppolta tuo meno tuntui.

Buster on saanut kyytiä loman aikana ja vapaa on viskottu ja vaappua vedetty. Eli monta auringonlaskua on tullut nähtyä ja koettua. Parhaat kalastus ajat ovat vasta tulossa, mitä saaliiseen tulee ja niitä odota innolla, vähintäi yhtä suurella innolla kuin innokkaimmat eilen muumimukin perässä. Tosin sillä erotuksella että minä saan, mutta moni ei, mitä mukeihin tulee:)

 

perjantai, 3. elokuu 2018

Taivas lyö tulta

Taivas lyö tulta, yläpuolellamme ja niin edelleen. Samoin lyö tulta doup pannasta vapautuneen Juuhaukin rullasukset ja siitä todiste Norjassa käynnissä olevat rullasuksikutsukilpailutapahtuma. Ei Iivokaan huonossa kunnossa ole, sillä saihan se Teresee vajaan minuutin jätettyä 7,5km ylämäkietapilla ja sillä siisti. Vetää hiukan sanattomaksi tuo T.J. dominointi ylivoimaisilla kunto ominaisuuksilla muita kilpasiskoja vastaan, kun ukotkaan eivät meinaa vahdissa kestää, mutta toivotaan nyt että huulet pysyvät kunnossa, eikä niitä tarvitse alkaa keinotekoisesti parantelemaan.

Helteinen kesä se eikun jatkaa, mutta pientä helpotusta tuli jo eilen illalla, kun taivas niinsanotusti repesi ja kauan kaivattua sadettakin saatiin. Nyt kun katselen ulos ja mietin että onkohan viisasta lähteä vesille alumiini veneellä mahdolliseen ukkosilmaan on vaistojen annettava viedä. Järellähän minä en pysty asioita erottelemaan, vaikka joskus suotavaa olisikin, joten katsotaan.

SUL sekoilee, mutta jos on lusikalla tottunut saamaa, niin ei voi kauhalla vaatia. Alisa jäi rannalle Berliinistä, mikä on herättänyt pientä kritiikkiä medioissa. Takaportin kautta olisi valinta ollut ilmeinen, mutta viisasta on antaa ajan kulua ja kehityksen jatkua. Voi kun Alisa osaisi pitää jalkansa erossa syksyn maratonilta, koska se ei tässä vaiheessa kehitä mitään, ei edes päätä.

Oma pää alkaa olla jo lämpimän ansiosta selvää kamaa. Vaikka kokeilin tehohuulirasvaa, ei eilisestä juoksusta jäänyt kuin paha mieli. Hölkkäilin siinä 30 asteen lämmössä ensin 50min kevyttä ja jostain kumman syystä päätin kokeilla piiiiitkästä aikaa 5km reipasta. Voi voi että olin säälittävän heikko, mutta tuo kontrolli vitonen asfaltilla antoi ainakin kovat sykkeet ja sehän on ollutkin se pääasia, siis se että se ei tuota vastalyöntejä päin ahavoituneta kasvoja. Tänä aamuna hapekkaassa ja 20 asteen viileässä kelissä maastopyörällä se reilu kaks tuntinen.

Ei saakeli, lähden järvelle ja jos ei ala kuulua takaisin alkakaa naarata jostain Säynesalon kupeesta.

torstai, 26. heinäkuu 2018

Helteellä.

Soppiihan sitä lomilla,että on lämmin,mutta rajansa kaikella. No,näitä lämpimiä on mukava muistella sitten,kun rätkii räntää,tai paukkuu pakkanen. Käytiin viime perjantaina Sukevan soilla lakassa ja toteamus oli se,että muutama pakkas yö oli tehnyt tehtävänsä kukintojen jälkeen. Jotenkin ironista,että tälläisen jatkuvasti lämpimän jakson väliin tulee pari kylmää yötä ja se tuhoaa valtaosin metsämarja sadot.

Mutta voi helevata että oli lämmin reissu. 6h siellä mentiin kadonneen lakan metsästystä hellekelissä ja tuulipuku päällä. Ei ollut kuivaa kohtaa minussa reissun jälkeen, mikä olikin samalla viimeinen hillareissu tälle suvelle, sen verran huonoa oli sankonpohjalla tuo saalis.

lakka.jpg

Vaikka vedet ovat huippulämpimiä, voi ainakin kalastusta suorittaa ja onhan vesillä aina mukavampaakin, kun kärvistellä Kaupungin kuumuudessa. Käväisin sitten lauantai iltana jigailemassa ahvenen toivossa, mutta eihän se antanut kuin kuhia.

kalat.jpg

Mutta nyt on sitten mustikkasesonkin alkanut. Jotkut väittävät että kuivuus on vienyt mustikkasadon huonoksi. No, ainakin minun varmalla paikalla niitä on.

mustikka.jpg

Muutenhan loma on mennyt sitä tuttua rataa,ilman suurempia ahdistuksesta. Lämmintä riittää ja aina pientä sporttisen väliin kevyellä vauhdilla. Kalevan kisat Jyväskylässä tarjosivat muutaman hyvän ja toiveekkan tuloksen. Sekä muutaman erittäin toiveekkan paluumuuttaja kansalliselle kärkitasolle, missä ainakin Alisan juoksut jäivät mieleen.Mutta toivottavasti Alisa ei yritä ainakaan kotimaan kamaralla näissä helteissä mitään kymppitonnin kisarajan alitusjuoksua Berliiniin. Tulee aivan liian lähelle menneitä Kalevan kisoja. Nyt pitäisi siis laittaa jäitä hattuun ja antaa aikaa nyt todetulle hyvälle nosteelle kohden tulevia vuosia.

Vanhan kansan huuhaa sääprofeetta tuolta Kempeleessä ennusti kevättalvella,että välihousuja tarvitaan elokuun alkuun asti. Sitten vasta kuulemma lämpenee. No ei olisi voinut pahemmin metsään kesän sääennuste.

Vesi, tuo ihmiskunnan välttämätön eliksiiri on kysyttyä tavaraa näillä keleillä. Suomalaiset ovat jollakin tapaa etuoikeitettuja, kun kraanasta tulee suoraan juomakelpoista tavaraa.Tättähän ihmettelivät mm. menneiden nuorten MM kisojen urheilijat, kun Tampereella kisailivat paremmuudestaan. Vettä täytyy kunnioittaa, mutta sitähän me suomalaiset ei oikein tajuta, ennenkuin vasta sitten, kun kurkkua alkaa kuivaamaan. Muuten sen käyttö on sumeilemattomalla tavalla tuhlailevaa. Meillä sitä riittää juomiseen kylpemiseen ja vaikka auton pesuun, mutta joissaikin kehitysmaissa sitä ei riitä edes janon sammuttamiseen. Eli ihmiselämä ei ole yhtä arvokas, kuin esimerkiksi hautausmaiden vainajat, joiden kukkienkin kasteluun on meillä suomessa varaa tuhlata vesijohtovettä. No ehkä hieman kärjistin,mutta totta toinen puoli, eli vesi on tärkeää.

Omat. Joka päivä jotakin. Tänä aamuna 1,20h (lopuksi 10x80-100m rennosti Itkonniemen nurtsilla) ja huomenna taas mustikkaan, kymppilitra enää puuttuu siitä viidestäkympistä.

tiistai, 17. heinäkuu 2018

Loma.

Ei ole kesät veljeksiä keskenään, mutta aina on kuitenkin niin, että rahvaalle duunarillekkin koittaa kesäloma. Viime kesä ja mallia 2018 kesä ovat kaikilta osin erinlaiset, niin kelien kuin rahnistuvan ruhoni suhteen. Vuosi taaksepäin, eikä vielä yhtään hellepäivää, mutta nyt niitä on jo alulle kolmattakymmentä, tai jotain siihen tapaan. Nyt juuri tänään vietetään tämän kesän kuuminta päivää ja torin mittarissa napotti +35 astetta, joten kaikki puitteet ulkoliikunta hikilenkille on mitä otollisimmat, eikä siellä tarvitse kovin montaa tuntiakaan edes yhdellä kertaa huhkia.

Niin, vuosilomat 4 viikkoa ja sillee ovat edessä, loput jätän pilkkiaikaan. Ja kurjuudenmaksimointi lähti käyntiin tämän aamun mustikkareissulla. Miltei sankollisen sain kasaan, joten tästä on hyvä jatkaa urheilutermiä käyttäen. Kalastus ei oikein nappaa päiväaikaan, koska eihän siellä paistumatta voi vesilla olla. Otollisin aika pintavesien lämmettyä 24 asteeseen on startata kello 21.00 liikenteeseen ja olla sinne puolille öin kun alkaa pimetä. Eli kuhan vetouitelu on ajan teema.

Maailman liennytystä leikittiin Helsingissä viikonloppuna. Trumppi ja Puuttiini kävivät moikkaamassa toisiaan ja siinäpä se anti siitä sitten olikin. Mikään vastakkain asettelu ei tule muuttumaan, eikä muutu. Ei ydinase eikä ilmastofilosofia, ei ihmisoikeis, eikä eri maiden sotatuki. Mitä Suomi tästä hyötyi, ei yhtään mitään, vaikka saikin olla muutaman päivän maailman politiikan polttopisteenä.

HJG, eli Hannes juniori games Kuopiossa, urheiltiin menneenä viikonloppuna. Kävin katselemassa Launataina menoa ja ihan hyvin kisat sujuivatkin, sekä muutamia hyviä tuloksiakin nähtiin. Kaikki osanottajat olivat voittajia, MUTTA, SUURIN VOITTAJA OLI KUOPION KAUPUNKI ja nimenomaan pysäköinti valvonta. ON se suorastaan järenköyhyyttä tulla suuren tapahtuman aikaan sakottamaan ihmisiä. Näinhän kävi viimeksi Viinijuhlien aikaan ja nyt sitten urheilijat ja heidän tukijoukkonsa saivat maistaa Kuopion vieraanvaraisuutta ja suloista  ilkeyttä MAASTOPYSÄKÖINTI virhemaksun muodossa. Varmaankin toista sataa autoa laputtivat Lauantaina SAIRAS KUOPIO teemalla. Niin että revippä siitä huumoria, oli nimittäin jonkinverran tuohtunutta porukkaa katsomossa, sillä jos rengas oli vähänkään soralla asfaltin vieressä, oli pikavoitto odottamassa ikkunassa.

Ja nyt jo varmaankin ollaan Kaupungin taholla jo teroittelemassa viikatteita tulevaa 3 päiväistä ROCK tapahtumaa silmällä pitäen. Minua kyllä henkilökohtaisesti HÄVETTÄÄ olla Kuopiolainen tällä hetkellä. Mutta mikäs tässä on hävettää, kun ei ole mitään menetettävää.

Mitäs muuta. Kalevan Kisat Jyväskylässä tulevana viikoloppuna, joten siispä sinne. TRI ihmiset kokooontuvat Joroisiin puolimatkan koitokseen, mutta se on muutaman kerran nähty, joten se ei enää kiinnosta.

Siispä nyt nautitaan näistä lomahelteistä ja muistellaan sitten talvipakkasella tätä kesää kaiholla

Omat. kesyttä aerobiaa.